KIITOS

Fiilis on uskomaton, mieletön ja onnellinen! Wow! Mä tein sen! Voitin mun ensimmäisen kisan. Pikkuhiljaa alan tajuta mitä kaikkea tää mun kohdalla tarkoittaa, mutta eilinen ja itse kisapäivän ilta meni kyllä vaan onnen- ja hämmennyksensekaisessa sumussa... En oikein ehtinyt tajuta mitään. Kisan jälkeen mut kiidätettiin siltä seisomalta dopingtesteihin (missä vierähti aikansa, koska rutikuivasta kropasta oli aika työn takana puristaa näytettä ulos :D), ja sen jälkeen melkein kaikki olikin ehtineet lähteä kisapaikalta, joten jatkoin hämmästelyä kotona... :D

Mun kisapreppiin sisältyi tunneskaalaa ihan laidasta laitaan. Mä olin välillä (useimmiten, onneksi) pää pilvissä ja onneni kukkuloilla odottavaisin ja innostunein mielin, välillä ärsyynnyin pienimmästäkin sanasta tai väärästä katseesta ja välillä oli niitä aikoja, että ajattelin alakuloisena ettei kunto ehdi sellaiseksi kuin sen pitäisi kisaan mennessä ehtiä. Opin matkan varrella aika tehokkaasti työntämään mulla niin voimakkaasti pintaan tulevia tunteita sivuun ja ammentamaan keskittymisen ja voiman niistä tavoitteista, joita olin itselleni asettanut. Kisapäivässä olikin sitten se jännä juttu, että mitään kovin suuria tunnetiloja en silloin käynyt läpi ennen itse kisaa. Mä vaan tein ne jutut, jotka olin ajatellut tekeväni. Kunnes sitten yhdessä vaiheessa (olisko ollut ennen t-kävelyä) olin menossa lavalle ja kuulin että joku Alicia Keysin biisi pauhas kajareista...ajattelin, että lempparilaulaja, jes, nyt on mun hetki! :D Ja sitten kun voitto sieltä napsahti, tunteet vihdoin tuli, ja purskahdin itkuun kun tajusin että seisoin viimesenä rivissä, josta yksitellen tyttöjä asteli hakemaan pokaalinsa. Mieletöntä.

Kuva Pakkotoiston galleriasta

Mun matkalla on ollut tukena lukematon määrä ihania ystäviä, kavereita, tuttuja, sukulaisia ja myös yrityksiä. Jokaisella on ollut mulle iso merkitys matkan varrella ja oon äärettömän kiitollinen siitä kaikesta tuesta ja kannustuksesta jota olen saanut. KIITOS, että olette uskoneet muhun <3

Haluan kiittää tämän kisavalmistautumisen yhteydessä tukeneita yhteistyökumppaneitani:

- Best Body Nutrition Finland, kiitos laadukkaista urheiluravinteista matkan varrella.

- ostosmaailma.fi , kiitos sponsoroinnista ja siitä että uskoitte mun tekemiseen!

- Zero Point, kiitos laadukkaista kompressiosäärystimistä, jotka auttoivat jalkoja palautumaan kovista treeneistä.

- Oi! Oi! Brazil, kiitos ihanista ja iloisen mielen antavista treenivaatteista :)

- Fressi Kamppi, kiitos kisapreppini loppuajan treenifasiliteettien tarjoamisesta.

- Tampereen Kauneusateljeen kosmetologi Suvi Parhamaa, kiitos kauniista kisakynsistä sekä ihanan kasvohoidon ja sokerointien tuloksena hyvästä pohjasta kisavärille ja -meikille.

- Espoon Urheiluhierojakoulun hierojaopiskelija Mia-Melinda Rinta-Valkama, kiitos lihashuollosta matkan varrella.

- Ruohonjuuri Kamppi, kiitos laadukkailla tuotteilla treenieni tukemisesta. 

Kuva: Markku Visuri Photography

Isoin kiitos tuesta ja tsempeistä mun rakkaalle miehelle, joka on saanut osakseen paitsi mun loputtoman intoilun ja energiapallona edestakas sinkoilun, myös känkkäränkkäpäivät, raivokohtaukset, epätoivon hetket ja väsähtäneet illat. Kiitos mun perheelle ja anopille minigrip-pussien kanssa paikalle saapuvan ja pyykkivuoret taakseen jättävän fitnessnaisen majoittamisesta kerta toisensa jälkeen Suomeen saapuessa.

Kiitos kaikille ystäville ja tutuille kannustavista sanoista ja siitä että ootte uskoneet mun tekemiseen! Mieletöntä! Oon saanut teistä uskomattomat määrät energiaa! Ootte ihan MAHTAVIA!!!

Kiitos mun aivan ihailtavan ammattitaitoiselle valmennustiimille Marjo Krishi ja Anna Virmajoki sekä kaikki ihanat tiimin tytöt. Annan kanssa viimeistelyviikkojen kanssa päästiin tutustumaan paremmin ja ystävystymään, ja Anna valoi muhun uskomattoman määrän luottoa tekemiseen ja hyvin tsemin viedä homma loppuun asti. Oon niin kiitollinen, Anna ja Marjo on molemmat ihania ja mielettömän hyväsydämisiä ihmisiä.

Kiitos huoltajana toimineelle tiimikaverilleni Jaanalle, joka oli oikea aarre kisapäivänä. Mä olin melkoisen otettu siitä, että Jaana oli pakannut kisapaikalle mukaansa jopa omat kisabikininsä siltä varalta, että kisabiksuille tapahtuisi jotain. Samoin kiitokset kisasiskolleni ja tiimikaverilleni Lissulle, jonka kanssa meillä oli niiin hyvä meininki kisapäivänä. Yhdessä ei päästy prepin aikana etäisyyden vuoksi treenailemaan, mutta onneksi on facebookin chatti, jonka kautta pääsee vuodattamaan millon mitkäkin fiilikset :)

Kiitos aivan uskomattoman ammattitaitoiselle ja ihanalle Lihashuoltamon Tuija Pelkoselle, jonka käsittelyssä mun selkävaivat on lähteneet tipotiehensä ja olen saanut ihan kokonaisvaltaisesti oloa parannettua kropassa. Siinä on nainen joka tietää ihmiskehosta paljon!

Kiitos upea kisaaja ja tiimikaverini Sanna Rajala, jonka kauniissa bikineissä sain kisata nämä kisat!

Kiitos myös kanssakilpailijoille hyvästä kilpailusta. Mua vastassa oli aivan mielettömiä ja upeita naisia, enkä todellakaan ollut varma voitosta nämä kaunottaret nähtyäni! Ja iso käsi myös teille kaikille jotka karjuitte katsomosta! Vaikken sinne oikein nähnytkään niin tiesin että siellä te kaikki ootte :) :)

Varmaan unohdin miljoona tärkeää, mutta se johtuu vaan mun lahosta päästä (joka oli muuten kisoja lähemmäs mennessä koko ajan lahompi :D)....

Kuva Body-lehden galleriasta

Kuva Body-lehden galleriasta

Eilen nautin ruuasta ja levosta täysin rinnoin enkä todellakaan kitsastellut ruuan määrässä ;D Huomenna nimittäin on aika palata ruotuun, sillä voitto Fitness Classicissa tarkoittaa mulle myös maajoukkuepaikkaa noin kuukauden päässä oleviin euroopanmestaruuskisoihin..!!! Lähden edustamaan Suomea bikini fitness -158 cm -sarjassa. Kerrankin on hyötyä siitä, että on tällänen hobitti, koska meille on siis ihan oma hobittisarjamme ;)))

Mä en malta odottaa treenien pariin pääsemistä... Joskaan mitään kovin kovia gainsseja ei tässä ihan lähiviikkoina ole odotettavissa, koska dieetti tiukkenee ja kalorit on siis niukassa. Euroopassa halutaan tiukkaa lookkia, joten tarkkana pitää olla seuraavien viikkojen aikana ja pitää fokus edelleen oleellisessa. Nyt sitä on kuitenkin viisaampi kaiken suhteen ja tietää vähän miten kroppa mihinkin asiaan reagoi ja millasia asioita se dieetillä vaatii toimiakseen, joten on helpompaa jatkaa tästä eteenpäin. Ja myös olla stressaamatta siitä, jos kroppa näyttää kaksi viikkoa ennen kisaa ihan erilaiselta miltä sen lavalla pitäisi näyttää. Se lavakunto kun kirjaimellisesti on vain yhden päivän kunto!

Kovia treenejä kaikille ja iso kiitos vielä kerran! Jatketaan matkaa kohti EM:iä!

4 weeks out

Kukkuu! Hiljasta on täällä blogissa, mutta hengissä ollaan, heh. Vähistä ruuista tuleva kallisarvoinen energia menee nyt hyvin pitkälti kahteen treeniin lähes päivittäin ja kaikki rippeet koitan käyttää jonkin älyllisen aivotoiminnan harrastamiseen. Dieetti on alkanu viimesen parin viikon aikana iskeä päälle aika huolella väsymyksen ja hapotuksen muodossa, mut se taitaa kuulua asiaan. Tunnin cardion (joskin matalasykkeisen) jälkeen ajatus illalla salille lähtemisestä on ekoja kertoja naismuistiin alkanu tuntua vastenmieliseltä. Siis täh, minä sanon ettei takareiskareeni nappais tänään?!?! Who am I anymore!? :'D

Ennen treeniä: tiukka katse peiliin ja taistelu läskiä vastaan voi alkaa...

Treenin jälkeen: taistelu voitettu! Hiki tuli ja toivottavasti siinä sivussa kiristyttiin jokunen milli.

Asiaan kuuluu varmaan sekin, että päähän on noussu ajatukset siitä, onko tää kaikki tän kitumisen arvosta. Jos on ihan tyytyväinen kroppaansa jo lähtökohdiltaan, miks sille täytyy tehdä tällästä?! No, käyn aina noin miettiessäni sen saman ajatusprosessin läpi kuin aikanaan: haluan kisata, rakastan tavoitteita, ja rakastan kuitenkin sitä valtaosaa tästä matkasta. Jos nyt dieetillä alkaa jalka painaa, niin eiköhän siitä selvitä. Täähän oli tiedossa, että vikat viikot tulee olemaan se pahin aika ja nimenomaan se koettelevin osa tässä, ehkä jollain tasolla jopa "urheilusuoritus".

<3

:)

Ruokaa mulla vähennettiin jokin aika sitten ja tällä viikolla muutos jo ehkä vähän näkyykin. Viulunkielenkireänä en tule lavalle nousemaan, mutta se nyt ei onneksi alunperin ollut tavoitekkaan. Huomaan vaan, että mitä pidemmälle edetään dieetissä, sen enemmän alan vaatia kropaltani asioita joita mun ei alunpein pitänyt. Kiristy, kiristy, kiristy, muutkin kisaajat on jo alle kympin rasvoissa olleet monta viikkoa... Koitan kuitenkin unohtaa moiset ajatukset ja mennä etiäppäin hyvillä ja rennoilla mielin, liiemmin vertailematta ja stressailematta, sillä tää on nyt se mun yksilöllinen paketti jonka lavalle vien eikä kenenkään muun. :) Kuten sanottu, tavoitteena on olla myös jatkossa terve ja hyvinvoiva, joten mitä tahansa en ole valmis tekemään kunnon eteen. Näillä eväillä ja rahkeilla mielenkiintosta nähdä mihin sitä pystyykään!

Masu näyttää nyt tältä. Mun pömppiksestä kun saa tämmösen niin voin kertoo et siinä on jo melko monta hikipisaraa vuodatettu :) Sixaria mulla ei oo koskaan ollu eikä koskaan tule olemaan koska en sille erityisesti lämpene, ts. se ei mun mielestä pue mua ja leventää mulla vyötäröä. Mitä raskaammin treenaan vatsaa, sitä raskaammalta omasta mielestä mun keskivartalo alkaa näyttää. Tykkään itse treenailla vatsaa niin että se pysyisi mahdollisimman sulavalinjaisena ja kapoisena - en siis treenaa kovin paljon eristäviä vatsaliikkeitä ja jos treenaan, niin ainoostaan kehonpainolla ja piiitkiä sarjoja ja syviä vatsoja. Joillain toki six-pack näyttää ihan killeri-upealta <3

Joskin nyt kalorit on olleet pienet jo tovin, niin tätä nimenomasta päivää oon odottanut kun kuuta nousevaa! Tänään nimittäin tankataan, jippijaijeee!!! Hiilaria koneeseen oikein kunnolla, ai että mä odotan sitä tunnetta kun ruuan jälkeen ei olekkaan NÄLKÄ! ;) Tankkauksella buustataan aineenvaihduntaa ja täytetään lihasten tyhjentyneitä glykogeenivarastoja. Pitkään matalilla kaloreilla ja hiilareilla kovaa treenatessa treeni alkaa ennen pitkää syödä lihasta rasvakudoksen sijaan, joten parempi antaa kropalle vähän ravintoa muussa muodossa. Älä sinä dieetinpahanen uskalla mun lihaksia viedä!! ;)

Näillä mietteillä eteenpäin. Pitää muistaa olla ylpeä tehdyn työn tuloksista, vaikka aina on tavoiteltavaa.

Mitäs muuta dieettilämään kuuluu kuin ruokaa ja treeniä. No...unta ja...veden juomista :D. Aika perustarpeiden tyydyttämisellä siis mennään ja pysytään tyytyväisenä. Dieetillä korostuu tarve juoda paljon ja syödä paljon suolaa. Koska tarvittava suolan määrä on oikeesti aika huikea, oon alkanut sekottaa osan suolasta juomaveteeni. Ettei ruoka-annoksissa oo suolaa yhtä paljon kun itse ruokaa, heh. Mä suosin itse henkilökohtasesti aina luonnonsuoloja, joissa on kallisarvosia mineraaleja kehon hyödynnettäväksi. Näitä käyttäessä kantsii kuitenkin muistaa, että lisättyä jodia ei ole, joten se pitää ottaa erikseen purkista. Jodi kun on mm. kilpirauhasen toiminnalle tosi tärkeä hivenaine ja ruuasta sitä on hankala saada tarpeeksi.

Loppukaneettina tän hetken fiilareihin: laihtuminen on helppoa, rasvanpoltto vaikeaa. Aina voi skipata aterian tai olla muutaman päivän syömättä ja muutos näkyy hetkellisesti ainakin vaa'assa, mutta pitkän aikaa pienillä kaloreilla kovaa treenaaminen, tavoitteena polttaa fläsää ja säilyttää mahdollisimman paljon lihasta - se on kovaa hommaa. Ei helppoa, ei. Ainakin oma kroppani pitää kyllä kynsin hampain kiinni naisellisista kurveistaan. Toisaalta myös hormonitoiminta (lue: kuukautiset) pelaa edelleen normaalisti, joten pidän sitä myös hyvänä merkkinä ja eräänlaisena terveyden mittarina.

Tsemppiä teille kaikille treenaamiseen ja suurkiitos jälleen kaikille kannustuksesta ja tsemppiviesteistä aikaisempiin postauksiin! Ootte ihania <3.

Oi! Oi! Brazilin valloittavat legginssit , oi kyllä!

Ps. Oi! Oi! Brazil -tiimi on parhaillaan Brasiliassa varastontäydennysreissulla. Sen kunniaksi tämänhetkistä varastoa saa nyt poistaa itselleen nettikaupasta -10 % alennuksella!! Nyt kipikapi siis ostoksille, näin ihania ja yksilöllisiä treenilegginssejä et muualta löydä <3 Itse oon ainakin rakastunut omiini, ja näyttääpä siltä että näin käy muille myös: viime viikolla käyttökokemuksistaan on kertonut myös Voimariini, käyppä ehdottomasti kurkkaamassa Voimariinin kokemuksia housuista ja vakuuttumassa niiden ihanuudesta! Ja sen jälkeen hankkimassa omasi pois :)

Suurkiitos edelleen myös Zero Pointille (jonka säärystimet kovin ujosti tässä kuvassa tosin vaan vilahtaa) mun jalkojen palautumisen parantamisesta! Sukat ja säärystimet on kovassa käytössä ihan joka päivä aerobisissa ja jalkatreeneissä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ja toteamaan itse eron jalkojen verenkierron ja sitä kautta palautumisen tehostumisessa. Myös pohjetreeniin olen kyllä saanut "virtaa" näistä...! 

Tiistaiterkkuja

Heipä hei ja kivaa tiistaiyötä :D Mulla on unirytmit vähän poskellaan kun muutamana iltana/yönä on menny myöhään. Joten keittelen täällä riisiä ja sen sellasta, ihan normaalisti lähempänä puoltayötä. (edit. Poltin just riisin ihan kunnolla pohjaan ja tän viikon ruokalistalla onkin siis punariisiä savuaromilla. Damn.)

Mun oli tarkotus tehdä teille postaus Nathalia Melon seminaarista, mutta jätän sen nyt myöhemmäksi kun haluun käydä muistiinpanot vielä kunnolla läpi. Jos ette vielä seuraa mua Instagramissa, niin seuratkaa nyt - siellä on parit kuvat Nathaliastakin ;) Ja päivittelen Instagramia melkein päivittäin muutenkin.

Mutta siitä seminaarista noin yleisesti; huolimatta kaikesta häsläyksestä ja säädöstä jota matkan aikana eteen tuli, en katunut kyllä tippaakaan että lähdin sen seminaarin kuuntelemaan. Kuva Melosta ei muuttunut yhtään, tai korkeintaan vielä positiivisempaan suuntaan. Hän on enen kaikkea Urheilija isolla u:lla, mutta sen lisäksi vielä ihan mielettömän lämmin ja aurinkoinen persoona. Ei mikään pyllynpyörittäjä-bikinibeibe todellakaan. Mun olis tehny mieli vaan koko ajan nyökytellä päätä ja hihkua et jes, just ton mä halusinkin sun suusta kuulla kun kuuntelin sen juttuja. :D Mutta niistä lisää sit joskus.

Laitan taas kuvapläjäyksen alkuviikon hommeleista, koska kuvathan kertoo enemmän kuin mun tuhannet sanat... :)

Selkäpallukoita. Vai -makkaroita. Yritän edelleen keskittyä hurjasti siihen ettei epäkkäät kasvais milliäkään (tai grammaakaan??) lisää, hoen niille aina treenissä et 'kuole, kuole..'

Vinkki bataatin ystäville tai niitä valmentajan käskystä syöville ;) Mä olen viime satsit tehnyt siten, että laitan joka annoksen folion sisään ihan kuin uuniperunan. Sit unohdan ne uuniin tunniks pariksi ja ah ihanuus! Kosteus pysyy folion sisällä joten näistä ei tuu semmosia kuivia känttyjä mitä monesti paloiksi leikatuista. Mä tykkään kyllä niistäkin, mut mut :D ..kokeilkaa tätä!

Lontoon sää ei oo suosinu, mutta millonkas se suosis. :) Ihmeen harvoin tollasia rankkasadekuuroja kuitenkaan on, jollainen eilen osu kohdalle, mutta tihkusadetta ja semmosta yleistä kosteen sumusta keliä kyllä on ja paljon. Mut ei se hei mitään, eihän täällä aurinkolomalla olla :D (Huom! Zero Pointit jalassa kuten asiaan kuuluu, ja niistä on ollut kyllä apua jalkojen nestekiertoon ja aineenvaihduntaan.)

CT Fletcherin tutut terveiset meikäläiselle :)

Ja siitä vielä lisää...

...jaaaaa sitten teoriasta käytäntöön - tiukka katse olkapäihin ennen treeniä ja "I command you to GROW." Silleen se homma etenee.

Kanaburgeri :'D Joku sanois että "köyhän miehen sellainen", mut musta tää on niin namia! Joka päivä maistuu ihan yhtä hyvälle.

Tältä naiselta löytyy myös reissussa aina jostain laukunpohjalta vähän hiukopalaa. Onks normaalia, ettei mun mielestä oo enää mitenkään outoa/kiusallista/tavallisuudesta poikkeavaa syödä eväitä missä vaan?? Vaikka juna-asemalla niinkuin tässä? Jotenkin jopa yllätyin kun mun mies rupes yks kerta kertomaan kavereilleen kuinka Johanna aina syö ihan ihme paikoissa ja mä en ollu edes ajatellu että asia on niin. Eväitähän syödään siinä kohdassa missä ollaan sillon kun on ruoka-aika?

Lisää ruokaaaaaaa! Tuttuja eväitä, bataattia ja kalkkunaa. Namnam.

Hauskaa viikon jatkoa ja stay tuned! Nathalia Melon terveiset tulossa pikapuoliin!

Zero Pointien kanssa pohjetreenin kimppuun

Heräsin tänä aamuna postimiehen raivokkaaseen ovipuhelimen soittoon ja iloinen yllätys sillä olikin tuotavanaan: Zero Pointin kompressiosukat ja -säärystimet! Mulla on kunnia testailla Zero Pointin tuotteita ja kertoilla sitten kokemuksistani eteenpäin.

Tuotteiden ideana on voimakas sääreen kohdistuva kompressio, joka edesauttaa jalkojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Tämän seurauksena esim. kovan treenin mukana kertyneet kuona-aineet poistuvat jaloista nopeammin, ja palautuminen tehostuu. Kompressio toimii siis oman luonnollisen verenkierron suuntaisesti ja puristus tuntuu voimakkaampana alhaalla.

Tämä tuote on mun käyttöön enemmän kuin tervetullut. Mulle pohkeet ovat nimittäin murheenkryyni, koska olen viime vuosina kärsinyt penikkataudista aina enemmän tai vähemmänkin juostessani. Yleisurheiluaikana pohkeet oli pahimmillaan, ja jopa kävely niiden kanssa sattui jatkuvasti. Pohkeet ei myöskään mulla ota bodaustreeniä vastaan yhtään samalla lailla kuin muut jalkojen lihakset, ja jalkoihin tulee helposti sellanen fysiikkalajin kannalta kovin epäsuotuisa "porkkana-look", kun pakarat on isohkot mutta pohkeet olemattomat.

Uudet keinot siis käyttöön ja takasin pohkeiden kimppuun! Tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessani mulla on kompressiosäärystimet jalassa ja tunne on kyllä ihanan energinen pohkeissa. :)

Ensivaikutelma oli paketit avattuani, että tuotteet on tosi laadukkaita ja materiaali napakkaa. Vedin ensimmäisenä säärystimet jalkaan ja kipsuttelin pikku posetreenit niiden kanssa kotosalla.

Säärystimet jalkaan laitettuani alkoi kyllä veri samantien kiertää ja pohkeita jopa kihelmöi aluksi. Kuitenkin fiilis oli jaloissa hetken päästä tosi hyvä ja kompressio tuntui tosiaan auttavan ihan seistessä antaen sellaisen kepeämmän tuntuman jalkoihin.

Salilla pohjetreenissä testasin sitten vielä sukat. Mulla on superpieni jalka (35), joten sukkaosa olis voinut omaan makuun olla jopa vieläkin napakampi, mutta säären kompressio toimi sukassakin säärystimiä vastaavasti. Ja kyllähän toi sukkaosakin tukea antoi jalkaterälle. Ainakin tuntui, että pohjetreeni olisi mennyt näiden kanssa paremmin perille ja tuntuma lihaksessa parempi?

Illalla vielä tein HIITin rappusissa (vaikka ollaan sovittu valkun kanssa etten tee cardioita juosten nyt vähään aikaan, kröhöm), ja siinä eron tavalliseen tunsi vielä paremmin. Jalat tuntui energisiltä ja valmiilta treeniin siitä huolimatta, että olin muuten ihan väsähtäny koko tyttö (kuten ao. kuvasta näkyy :D).

Ensikokemukset on siis oikein positiivisia! Kerron vielä pidemmän tähtäimen fiiliksiä kunhan tuotteet on olleet käytössä pidempään. Mahtavaa, että Suomessa tehdään tällaista työtä urheilijoiden elämän helpottamiseen. JA muidenkin, koska Zero pointeille kannattaa kuulemma antaa mahdollisuus myös lentäessä ja seisomatyötä tehdessä. :)

Toivotaan, että Zero Pointtien avulla on munkin ruipelopohkeilla paremmat päivät tiedossa! ;)

Tuotteita saa ostettua täältä verkkokaupasta ja esim. Intersporteista.