-
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lihashuolto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lihashuolto. Näytä kaikki tekstit
lauantai 2. marraskuuta 2013
Lepäilyä
Kevyt viikko menee ainakin osittain niikuin pitääkin, eli lepäillessä. Tänään oli tosin tarkotus mennä salille tekemään kevyt tankojumppa, mutta mulle iski joku pikanen mahapöpö ja oon taistellut vaan saadakseni edes jotain ruuan tapasta alas. :( Ei hyvä. Onneks osui edes palautumisviikolle tällänen inhottavuus. >:(
Nyt kun syysflunssatkin riehuu pahimmillaan, kävin täydentämässä vitskuvarastoja Best Body Nutritionilla. D-vitamiinin riittävä saanti on tähän aikaan vuodesta erityistärkeetä muistaa. Lisäksi käytän sinkkiä vastustuskyvyn lisäämiseen. Sinkillähän on suotuisia vaikutuksia myös ihon kunnolle, ja joskus vuosia sitten aloin syödä sitä siksi, että silloinen kosmetologini sanoi sen auttavan finnien jättämien arpien parantumiseen... ;) Mulla on testissä myös nyt välipalaprodeksi soveltuvaa Premium Prota Café Brazil -makuisena. Palkkarissa käyttämääni Water Wheytä otin kestosuosikki valkosuklaan makuisena.
 |
Koska suuntaan taas reilun viikon päästä Lontooseen, ajattelin roudata isomman setin lisäravinteita sinne kerralla, joten uutta reissua BBN-kauppaan Helsingin Mannerheimintielle luvassa ens viikolla. Oon ollut tuotteisiin tyytyväinen, joten mitäs sitä hyvää vaihtamaan. Näillä mennään!
 |
Tiimikamujen kanssa Helsingin illassa :)
Käytiin eilen illalla parin tiimin tytön kanssa syömässä oikein hyvin ulkona. Niin ihanaa kuin ruoka olikin, mulla on ollut viime yöstä asti niin huonot fibat masussa, että minkä tahansa ruuan ajatteleminenkin saa pahan olon päälle... :( Joka tapauksessa tiimikamuja on aivan ihanaa nähdä välillä, ja mulle yksi iso syy aloittaa valmennus tiimissä oli se yhdessä tekeminen. (Ja sit tää ottaa ja eristäytyy johonkin Brittein saarelle... No, logiikkansa kullakin.)
Eilen päästiin myös alottamaan hierontaprojekti ihanan Mian kanssa! Hän opiskelee Espoon Ison Omenan Urheiluhierojakoululla ja meillä on tarkoitus pitää mun lihashuollosta hänen kanssaan huolta ensi kesään saakka. Eilen hierottiin pohkeet, takareidet ja pakarat. Tänään oli tarkotus jatkaa, mutten pystyny mahavaivoineni lähtemään päivällä mihinkään, joten ens viikolla homma jatkuu.
 |
Eksyin vahingossa H&M:n treenivaateosastolle kotimatkalla hierojalta lähtiessä...ja ostin uudet hassut treenihousut. Hups!
Kaikki muu oli kuitenkin ihan kivaa paitsi syöminen. Ehkä elämä voittaa vielä.
 |
Mun ihana pikkusisko <3 Sen kanssa on aina yhtä kivaaa
Pysykäähän te terveinä <3
torstai 31. lokakuuta 2013
Palautumisesta
Mulla alkoi eilen palauttava viikko, jonka tarkoituksena on saada lihaksiin kovan treenin tuloksena kertyneet kuonat ja maitohapot liikkeelle ja siten valmistaa niitä taas ottamaan lisää kovaa treeniä vastaan. Ja kasvamaan >:)
Lensin eilen Suomeen, joten päivä oli treenittömyydestä huolimatta kaikkea muuta kuin palauttava. Nukuin ennen aamuyön lähtöä semmoset pari tuntia, jonka jälkeen ohjelmassa oli ravaamista laukkua raahaten lentokentällä ja toiselta pois. Välissä tietenkin lentokoneessa koiranunta niska kenossa nukkuen. Tuloksena olikin sitten viime yönä nukutut kevyet 13 h - kyllä mun kroppa vaan ottaa takasin sen mitä siltä on verotettu.
Huomisesta alkaen pääsen läpikotaisin hierottavaksi kun aloitetaan meidän urheiluhierojaopiskelijan kouliminen konkariksi mun muskeleita hieroen. Tiedossa on mun hieroja-paralle varmaan karmeita jumeja auki runnotavaksi. ;) Lihashuoltamon Tuija tosin tasoitti hänelle tietä tänään jo valmiiksi: lihaskalvoja avattiin Tuijan kokenein ottein taas pohkeista, takareisistä ja pakaroista. Auuuuuts...
Levolla ja palautumisella on iso merkitys treenaajan kehittymisessä. Vaikka sitä hoetaan ahkerasti, taitaa se monella innokkaalla treenaajalla olla huonoimmassa jamassa oleva kehittymiseen johtava kolmasosa treenin ja ravinnon rinnalla.
Päivätasolla tärkein palautumiseen vaikuttava juttu on (ravinnon lisäksi) tietenkin riittävä uni. Itsellä ainakin välillä tekee tiukkaa saada riittävät unitunnit kasaan. Mä ajattelinkin järjestää itselle unirytmien muuttaminen ja tarpeeksi nukkuminen -kampanjan, eli vähintään viitenä iltana viikossa klo 22 nukkumassa viimeistään! Joka ilta vois käydä liian tiukaks tavotteeks jos haluaa vielä jonkunlaisen sosiaalisen elämän (minkä???!) säilyttää... Siitä seurauksena varmasti tulis nukuttua sen 8-9 h yössä. Mä oon ihan uskomattoman huono aamuherääjä ja alottaisin työtkin mielelläni vasta joskus 11 maissa... :D Ihan vaan siks koska tykkään kukkua hereillä iltaisin ja puuhastella. Mitä teen nytkin. Öh. Joku tässä nyt mättää! :D ...Alotan huomenna, I promise!!! Vetoan aikaeroon, Lontoossa kello on vasta...jne.
Paitsi päivätasolla, lepoa pitää saada myös viikottaisen lepopäivän muodossa. Itsellä lepopäivä on tilanteesta riippuen yleensä aktiivista lepoa, eli puuhailen kaikkea mitä en muuten ehdi. Käveltyä tulee siis suht paljon, mutta varsinaista treeniä en tietty lepopäivänä tee. Ainakaan omalla kohdalla aktiivisuus ei palautumista ole häirinnyt, vaan ehkä päinvastoin - kuonat lähtee lihaksista liikenteeseen. Harvoin tekee mieli lepopäivänä ihan vaan röhnöttää sohvalla, mut joskus sekin tulee tietenkin tarpeeseen.
Viikkotasolla palautumisesta pidän huolta (ja valmentajani pitää ;) treenien syklityksellä, eli yksinkertaisesti siten, että samoja lihasryhmiä kuormittavien treenien välillä on tarpeeksi monta päivää. Ei kahta jalkapäivää peräkkäin jne. Lihaksetkin sen kyllä kertoo, ettei sellasessa mitään järkeä olisi - eihän kehitystä pääse tapahtumaan, jos jatkuvasti tehdään samoja juttuja ilman, että hermosto ja lihakset saavat tarvittavan levon vahvistuakseen.
Viikoittain yritän mahduttaa treeniohjelmaan myös yhden palauttavan treenin. Se voi olla milloin kävelyä, milloin vaikka joku kevyt jumppa. Pääasia, että se on nimenomaan palauttavaa; sykkeet ei käy tällaisen treenin aikana korkealla, eikä hommia tehdä henkihieverissä ja veren maku suussa. Simple as it is. Yleensä mun tulee viikoittain käveltyä sen verran paljon, etten erikseen tee palauttavaa treeniä. Venyttelen sitten vain lisäksi niin paljon kuin vain suinkin ehdin.
Näiden tärkeiden juttujen lisäksi muutaman viikon välein (tarpeen mukaan) on hyvä palautella kroppaa vaikka kokonaisen viikon verran. Silloin koko viikko on omistettu vain ja ainoastaan kehonhuollolle ja henkiselle ja fyysiselle palautumiselle. Mulla tähän viikkoon kuuluu ainoastaan kaksi salilla tehtävää kevyttä, pumppailevaa treeniä, joiden aikana ei isot raudat heilu. Lisäksi kävelen paljon, venyttelen joka päivä ja käyn hierojalla. Hieronta on itsessäänkin keholle jo rankkaa, joten sen yhteydessä treenaamista pitäisi välttää mahdollisuuksien mukaan.
Koska teemana on tällä viikolla hyvinvointi ja palautuminen, koitan pitää myös pientä kahvilakkoa. En sinänsä pidä kahvia mitenkään pahana juttuna (lukekaapa esim. tämä perustelu sille, miksi kahvi voikin olla ihan hyväksi), mutta en yksinkertaisesti tykkää siitä fiiliksestä, että olen "koukussa" johonkin. Tykkään kahvista ihan älyttömästi, ja tykkään myös siitä, että se piristää tehokkaasti. Siksi haluankin pitää homman noin; haluan, että kahvi todella piristää sitä juodessani. Siksipä pieni kahvipaussi (heh), jonka toivon johtavan siihen, että kahvi taas toimii piristäjänä eikä vain ole välttämätön osa aamupalaa...
Muistetaanhan, että kroppa vaatii levon lisäksi vaihtelua ja erilaisia treenejä kehittyäkseen. Älä siis junnaa menemään samalla kaavalla kukaudesta toiseen, vaan vaihtele treenityyliä ja -ohjelmaa: sarjojen pituutta, palautumisaikoja sarjojen välissä jne.
Teet ison palveluksen itsellesi, kun muistat levon niin päivä-, viikko-, kuukausi- kuin vuositasolla. Mä oon sen opetellut kantapään kautta muistamaan, ja oon tyytyväisempi treenaaja kuin koskaan, kun lepään riittävästi. :)
Lensin eilen Suomeen, joten päivä oli treenittömyydestä huolimatta kaikkea muuta kuin palauttava. Nukuin ennen aamuyön lähtöä semmoset pari tuntia, jonka jälkeen ohjelmassa oli ravaamista laukkua raahaten lentokentällä ja toiselta pois. Välissä tietenkin lentokoneessa koiranunta niska kenossa nukkuen. Tuloksena olikin sitten viime yönä nukutut kevyet 13 h - kyllä mun kroppa vaan ottaa takasin sen mitä siltä on verotettu.
Huomisesta alkaen pääsen läpikotaisin hierottavaksi kun aloitetaan meidän urheiluhierojaopiskelijan kouliminen konkariksi mun muskeleita hieroen. Tiedossa on mun hieroja-paralle varmaan karmeita jumeja auki runnotavaksi. ;) Lihashuoltamon Tuija tosin tasoitti hänelle tietä tänään jo valmiiksi: lihaskalvoja avattiin Tuijan kokenein ottein taas pohkeista, takareisistä ja pakaroista. Auuuuuts...
.JPG) |
Kuvasta nyt ei ihan näy mun oikean pohkeen todellista ulkomuotoa tällä hetkellä (se on aika lailla kauniimman ja syvemmän sinipunalila :D). Jos toi mustelma olisi jossain muussa kohdassa, voisi luulla että oisin saanu pahemminkin turpaani. Mutta kyllä helpotti taas kun jumeja avattiin vähän syvemmältä!
Levolla ja palautumisella on iso merkitys treenaajan kehittymisessä. Vaikka sitä hoetaan ahkerasti, taitaa se monella innokkaalla treenaajalla olla huonoimmassa jamassa oleva kehittymiseen johtava kolmasosa treenin ja ravinnon rinnalla.
Päivätasolla tärkein palautumiseen vaikuttava juttu on (ravinnon lisäksi) tietenkin riittävä uni. Itsellä ainakin välillä tekee tiukkaa saada riittävät unitunnit kasaan. Mä ajattelinkin järjestää itselle unirytmien muuttaminen ja tarpeeksi nukkuminen -kampanjan, eli vähintään viitenä iltana viikossa klo 22 nukkumassa viimeistään! Joka ilta vois käydä liian tiukaks tavotteeks jos haluaa vielä jonkunlaisen sosiaalisen elämän (minkä???!) säilyttää... Siitä seurauksena varmasti tulis nukuttua sen 8-9 h yössä. Mä oon ihan uskomattoman huono aamuherääjä ja alottaisin työtkin mielelläni vasta joskus 11 maissa... :D Ihan vaan siks koska tykkään kukkua hereillä iltaisin ja puuhastella. Mitä teen nytkin. Öh. Joku tässä nyt mättää! :D ...Alotan huomenna, I promise!!! Vetoan aikaeroon, Lontoossa kello on vasta...jne.
 |
Kuva Googlen kuvahausta.
Paitsi päivätasolla, lepoa pitää saada myös viikottaisen lepopäivän muodossa. Itsellä lepopäivä on tilanteesta riippuen yleensä aktiivista lepoa, eli puuhailen kaikkea mitä en muuten ehdi. Käveltyä tulee siis suht paljon, mutta varsinaista treeniä en tietty lepopäivänä tee. Ainakaan omalla kohdalla aktiivisuus ei palautumista ole häirinnyt, vaan ehkä päinvastoin - kuonat lähtee lihaksista liikenteeseen. Harvoin tekee mieli lepopäivänä ihan vaan röhnöttää sohvalla, mut joskus sekin tulee tietenkin tarpeeseen.
Viikkotasolla palautumisesta pidän huolta (ja valmentajani pitää ;) treenien syklityksellä, eli yksinkertaisesti siten, että samoja lihasryhmiä kuormittavien treenien välillä on tarpeeksi monta päivää. Ei kahta jalkapäivää peräkkäin jne. Lihaksetkin sen kyllä kertoo, ettei sellasessa mitään järkeä olisi - eihän kehitystä pääse tapahtumaan, jos jatkuvasti tehdään samoja juttuja ilman, että hermosto ja lihakset saavat tarvittavan levon vahvistuakseen.
Viikoittain yritän mahduttaa treeniohjelmaan myös yhden palauttavan treenin. Se voi olla milloin kävelyä, milloin vaikka joku kevyt jumppa. Pääasia, että se on nimenomaan palauttavaa; sykkeet ei käy tällaisen treenin aikana korkealla, eikä hommia tehdä henkihieverissä ja veren maku suussa. Simple as it is. Yleensä mun tulee viikoittain käveltyä sen verran paljon, etten erikseen tee palauttavaa treeniä. Venyttelen sitten vain lisäksi niin paljon kuin vain suinkin ehdin.
Näiden tärkeiden juttujen lisäksi muutaman viikon välein (tarpeen mukaan) on hyvä palautella kroppaa vaikka kokonaisen viikon verran. Silloin koko viikko on omistettu vain ja ainoastaan kehonhuollolle ja henkiselle ja fyysiselle palautumiselle. Mulla tähän viikkoon kuuluu ainoastaan kaksi salilla tehtävää kevyttä, pumppailevaa treeniä, joiden aikana ei isot raudat heilu. Lisäksi kävelen paljon, venyttelen joka päivä ja käyn hierojalla. Hieronta on itsessäänkin keholle jo rankkaa, joten sen yhteydessä treenaamista pitäisi välttää mahdollisuuksien mukaan.
Koska teemana on tällä viikolla hyvinvointi ja palautuminen, koitan pitää myös pientä kahvilakkoa. En sinänsä pidä kahvia mitenkään pahana juttuna (lukekaapa esim. tämä perustelu sille, miksi kahvi voikin olla ihan hyväksi), mutta en yksinkertaisesti tykkää siitä fiiliksestä, että olen "koukussa" johonkin. Tykkään kahvista ihan älyttömästi, ja tykkään myös siitä, että se piristää tehokkaasti. Siksi haluankin pitää homman noin; haluan, että kahvi todella piristää sitä juodessani. Siksipä pieni kahvipaussi (heh), jonka toivon johtavan siihen, että kahvi taas toimii piristäjänä eikä vain ole välttämätön osa aamupalaa...
.JPG) |
On se vaan houkuttelevan näkönen se iiiso kupillinen (tossa varmaan 6-7 dl) kahvia. Vastalauseita?
Muistetaanhan, että kroppa vaatii levon lisäksi vaihtelua ja erilaisia treenejä kehittyäkseen. Älä siis junnaa menemään samalla kaavalla kukaudesta toiseen, vaan vaihtele treenityyliä ja -ohjelmaa: sarjojen pituutta, palautumisaikoja sarjojen välissä jne.
Teet ison palveluksen itsellesi, kun muistat levon niin päivä-, viikko-, kuukausi- kuin vuositasolla. Mä oon sen opetellut kantapään kautta muistamaan, ja oon tyytyväisempi treenaaja kuin koskaan, kun lepään riittävästi. :)
perjantai 25. lokakuuta 2013
Suomivisiitin suunnittelua
Mun ensi viikon Suomen reissu lähestyy ja melkein jokaiselle kymmenisen päivää kestävän reissun päivälle on jo aika lailla tehty plänit. On graduseminaaria, tiimipäivää, kuntotsekkiä ja valmentajan moikkaamista, hierontaa jne jne. Vaikka ajatus pakkaamisesta, lentämisestä ja muusta matkalaukkuelämään liittyvästä ei nyt sytytä yhtään (oon viimeisen kaks vuotta lentänyt edes-takas Brittien ja Suomen välillä), niin onpahan ainakin ohjelmaa sen verran, että reissua odottaa edes sen osalta. :)
Tosiaan ajoitan hieronnan muodossa tehtävän lihashuollonkin Suomivisiitille, sillä sain sieltä päästä oman personal hierojan :D Hihi. Ihana urheiluhierojaopiskelijatyttö Ison Omenan urheiluhierojakoulusta pyysi minua "omaksi urheilijakseen", jolla voi harjoitella hieromista. Oon otettu! Hän saa siis harjoitella erilaisia urheiluhierontatekniikoita, ja mä saan kullanarvoista lihashuoltoa, joten molemmille loistava juttu. Mun hieroja treenaa itse body fitness -kisoihin, joten juttuakin varmasti riittää hierontasessioiden aikana.
Normihieronnan lisäksi käyn jälleen lihaskalvojen käsittelyssä. Ainakin rintalihakset, etuolkapäät, pohkeet ja pakarat on hoidettavien listalla. Tuijan hoidossa kudoksiin mennään sen verran syvemmälle, että perinteinen urheiluhieronta ja venyttelykin menee sen jälkeen paremmin perille.
Meidän Team 24Gold -tiimipäiviä odotan innolla, koska valmentajista ja tiimikavereista saa aina paljon tsemppiä omaan treenaamiseen. Olis niin mahtavaa, jos ehdittäis useamminkin treenata ja turista yhdessä, mutta arki on kovin kiireistä ja varsinkin kun meikäläinen on tällä hetkellä muusta tiimistä eristäytynyt tänne saarelle niin se asettaa pieniä haasteita miittinkien suhteen. Kuitenkin pidetään netin kautta yhteyksiä yllä kaiken aikaa :)
Sovittiin myös Annan kanssa kuntotsekki pitkästä aikaa, ääk. Omalle kehitykselle kai jotenkin sokeutuu ja tulee sellaset fibat, ettei mitään muutosta ole tapahtunut, vaikka kuntokuvat ehkä kertois muuta. Itsellä ainakin on välillä sellanen olo, että peiliin katsoessa kunto ei ole muuttunut suuntaan tai toiseen. Ihan hyvä nähdä välillä valmentajan kanssa livenäkin, jotta voidaan taas tehdä sotasuunnitelmat jatkoa ajatellen.
 |
Reissusuunnitelmien lisäksi suunnitelmallisuutta pitää treenien suhteen harrastaa ihan viikko- ja päivätasolla. Merkkailen joka päivä treenit Body-lehdeltä saamaani treenipäiväkirjaan, ja olen huomannut, että sillä on loppujen lopuksi iso merkitys siihen, että havittelee koko ajan parempia treenejä. Merkkaan ylös liikkeet, sarjojen pituudet ja painot, aerobisen määrän ja treenistä jääneet fiilikset. Olen ottanut myös tavaksi kirjoittaa heti treenin yhteydessä muistiin, jos joku liike on tuntunut erityisen hyvältä tai huonolta, tai jos olen saanut jonkin pienen muutoksen tekemällä paremman tuntuman tiettyyn lihakseen. Nyt kun treenejä on kohtuupaljon, pidän niistä kirjaa jo ihan senkin takia, että muistan varmasti oonko tehnyt kaikki viikkoon kuuluvat treenit (cardioineen yhteensä 11 kpl). :D
Body-lehden treenipäiväkirjan saa muuten tilattua tästä. Mutta tietty ihan samalla lailla toimii vaikka tavallinen ruutuvihko tai miksei noita sarjoja, painoja ym. höpinöitä voi suoraan kännykkäänkin näpytellä. Itsellä vaan on känny treenien aikana musiikinkuuntelukäytössä, joten oon päätynyt käyttämään tota paperiversiota (on muuten näin parin kuukauden käytön jälkeen jo aikamoisilla hikiläikillä ja muutenkin reissussa rähjääntyny).
Eipä mulla oikeestaan mitään asiaa ollut. Seuraavaan kertaan :D
 |
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Maailman ihanin kotikonsti tukkoisille lihaksille
 |
Siis ah.
Tehkää itsellenne palvelus ja hommatkaa tällänen kotiolkkariin! Tämän kaverin kanssa lihasten palauttelu kotikonstein on paljon helpompaa kuin pelkästää venytellen tms. Jos olis mahdollista, kävisin hierojalla vähintään kerran viikossa, mutta harvemmillakin käynneillä pärjää kun jaksaa ahkerasti rullailla. Ja nyt pystyn tekemään sitä myös kotona, jes!
 |
Olen nyt ottanut tavaksi (jos nyt muutamassa päivässä ehtii tapaa muodostua ;) rullailla illalla kropan läpi kireisiin kohtiin tietysti erityishuomiota suunnaten. Mun kipukynnys tuntuu olevan kohtuukorkea, ja nautin hierojallakin kovista otteista ja siitä, että paikat runnotaan kunnolla auki...ehmmm, nyt kuulostaa liian friikiltä, heh. :D Aanyway, foam rollerillakin rullaillessa siis nautin siitä makeasta, melkein vihlovasta kivusta, ihan vaan sen takia että sen seurauksena pitkään viulunkielenkireinä olleet lihakset rentoutuu ja saa tilaa.
Etsin alun perin sellaista versiota, joka olisi ollut ontto ja joustamatonta kovaa muovia sisältä ohuella vaahtomuovikerroksella pinnasta pehmustettuna, mutta tällänen kokonaan jostain jämäkästä vaahtomuovista kyhätty karvalakkimalli osui käsiin ensimmäisenä. Myyjä hehkutti 30 päivän palautusoikeutta, joten päätin testata. Mun omalle pötkölle tuli hintaa huimat 8 puntaa, mutta näitäkin löytyy joka hintaluokkaan varmasti. Rulla ei siis vie mua vararikkoon vaikkei priimakamaa olisikaan ja jäisi loppujen lopuks nurkkaan pölyttymään uuden tieltä... Mun ainoa huoli ton kanssa on siis enää se, että materiaali ei pysy ajan mittaan jämäkkänä vaan lösähtää pehmeäksi ja menettää pyöreän ja rullattavan muotonsa.
 |
Nyt kuitenkin parasta palautumiskeinoa, eli nukkumista <3 Rullailuihin!
torstai 26. syyskuuta 2013
Lihashuoltoa...vai kidutusta?
Palasin maanantaina Lihashuoltamon Tuijan hoitopöydälle, vuorossa yläkropan hoito. Kerroin jalkalihasten jumien avaamisen viime perjantaina olleen rajua hommaa, mutta tämä, jos mahdollista, oli vielä ihan uusissa sfääreissä.
Hieronnan päätteeksi sain vielä yläselkääni ryhtiä parantavan teippauksen, jonka tarkoituksena on muistuttaa lihaksia hakeutumaan oikeaan asentoon. Rintalihakset tuntuu nyt ihanan pitkiltä ja rennoilta (ainakin aikasempaan verrattuna, kröhömm), mutta opitut virheasennot palaa helposti kuvioihin ja ongelmat jatkuu.
Mun rintalihakset, etuolkapäät, hauikset ja muutenkin pääsääntösesti kropan etupuolen lihakset oli menny aivan hirveeseen jökkiin. Niitä ei enää itse venyttelemällä ole auki saanu, joten taitavia käsiä tosiaan tarvittiin. Rintalastan päältä lihaskalvoa venytettäessä mietin, et tällästä kipua en ole kokenut varmaan koskaan aikasemmin, mutta kestin miettimällä sitä apua, jonka hoidosta saan.
Kehon etupuolen lihasten kiristyminen ja ongelmat on tosi yleisiä istumatyötä tekevillä, kun kroppa helposti vetäytyy "suppuun" - lonkankoukistajat, vatsa-, rinta- ja käsivarren lihakset lyhenee kun niitä pidetään jatkuvasti istuma-asennossa.
 |
Vaikka nyt tälläselle hoidolle oli huutava tarve, tärkeintä on silti huolehtia itse lihashuollosta päivittäisellä ja viikottaisella tasolla. Tähän mennessä oon käyttänyt esimerkiksi foam rolleria vain salilla satunnaisesti (nimim. kova reeni ennen kaikkea, lihashuolto - mitä se oli?), mutta nyt lupaan kyllä hankkia sellaisen myös itselle kotiin! Taitavinkaan hieroja ei nimittäin mua pelasta jos lihashuolto on jatkuvasti kakkossijalla. :(
Hieronnan jälkeen kroppa on ollut väsyny, vaikkakin lihakset on "auki" ja liikeradat tuntuu ihanan pitkiltä ja laajoilta. Pidin tiistaina sen vuoksi vapaapäivän salilta, mutta vielä eilenkin treeni tuntui erityisen hapottavalta, vaikka painot oli pienet ja jätin osan liikkeistä tarkotuksella tekemättä. En tiedä sitten, meniskö treeni paremmin perille kun lihakset toimii oikein, koska jo pikkupainoilla liikkeet tuntui siellä missä pitää? En jaksanut tehdä läheskään yhtä isoilla painoilla kuin yleensä; tuntui että kroppa oli paljon tavallista "huterampi". Tästä suunta kohti vahvempaa ja terveempää, oikein toimivaa kehoa. :)
Lihasten palauttelusta johtuen treenit on pakkautunu pääosin loppuviikolle. Cardio-sessioita on tiedossa vielä useampia, lisäksi kolme punttia. Olen mennyt kehoa kuunnellen eteenpäin, eli jos keho ja mieli on huutaneet ennemmin palauttavaa kävelyä kuin kovaa punttia, olen mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt vaihtamaan treenien paikkaa sen mukaan. Keho on viisas ja vuosien varrella sitä on oppinu kuuntelemaan. Kehitystä ei tule, jos ei malta tehdä välillä kevyitäkin treenejä.
Lihashuollon aion ottaa nyt vielä tehokkaammin ohjelmaan kuin ennen. Ja otan tavoitteeksi myös hierotuttaa kropan läpi vähintään kerran kuukaudessa :)
perjantai 20. syyskuuta 2013
Tuskaa ja helpotusta jumijaloille
Kävin tänään parhaassa jalkahieronnassa ikinä! Leijun tällä hetkellä jossain pilvissä ja tuntuu että mulla on jalat taas <3 Oikeastaan hoitoa ei tavalliseksi hieronnaksi voi edes kutsua, vaan enemmänkin se oli lihaskalvojen "aukomista" ja venyttämistä lihasten saamiseksi täyteen lepopituuteensa.
Mulla on jalkojen lihakset ollu jo pidemmän aikaa siinä kunnossa, että niitä ei kotikonstein ole saanu täysin palautuneiksi kovista treeneistä. Keho toimii siten, että kun yksi paikka menee kunnolla jökkiin, tulee toinen apuun kompensoimaan ja kun tällä kaavalla jatketaan tarpeeksi kauan, on kokovartalojumituksen ainekset kasassa. Tärkeintä on, että rangassa olisi palikat kohdillaan, mutta joskus kireät lihakset ympärillä vetää jatkuvasti väärään asentoon ja sillon ne on saatava takaisin täyteen pituuteensa. Mulla on rangassakin ollut omat ongelmansa aikanaan, mutta kumpi oli ensin, muna vai kana (tai lihasjumi vai väärin vääntynyt selkänikama), sitä ei taida ammattilainenkaan osata kertoa.
Siispä piti ottaa suunta Terveysklinikka Lihashuoltamoon Tuija Pelkosen taitaviin käsiin. Tuijalla on vuosien varrella kerrytetty huikea ammattitaito lihashuollosta, ja hän sai jo yhden hoitokerran aikana ihmeitä aikaan mun jalkaosastolla. Tänään ihmeteltiin mun juntturassa olevia pohje-, etureisi-, takareisi- ja pakaralihaksia ja todettiin että tällasiä jumeja ei saada ihan muutamassa viikossa aikaan :) Tuijalla on näppituntumaa spotata just ne mehukkaimmat kireyspisteet ja hoitaa niitä oikeilla tekniikoilla.
Huh mitä fiiliksiä, niin hyvässä kuin pahassa. Huomasin kyllä heti alkumetreillä, että mihinkään day spahan en ollu tullu... Sitä en kyllä tosiaan lähtenyt hakemaankaan! Kaikki kipu oli sen arvosta, että nyt taas veri virtaa ja olo on rento.
Tänä iltana onkin sitten otollinen aika venytellä kunnolla, kun lihaskalvot on kunnolla avattu. Huomenna on tiedossa vapaapäivä, joten siinäkin mielessä tänään oli hyvä aika hierotuttaa kintut. Hieronta kun on lihaksille melkeimpä treenii verrattavissa oleva kokemus, ja varsinkaan samana päivänä ei kannata enää hoidon jälkeen salille suunnata.
Tällä viikolla on uusia treenejä kahlattu läpi jo innolla. Cardioo saa kipittää menemään entistä enemmän, ja sen suhteen odotan jännityksellä, missä vaiheessa tulee taas NÄLKÄ :P~ Mullahan oli ennen Team 24Gold:ssa alottamista taustalla piiitkä jakso jolloin olin cardion suhteen aika laiska tai sitten en vaan sitä yksinkertasesti pystynyt tehdä ainakaan juosten, koska penikat alkoi huutaa armoa jo kerrasta. Ekan ohjelman Annalta saatuani tuijotin silmät ymmyrkäisinä ohjelmaa, joka kertoi mulle että nyt ois nainen sitten tehtävä yhteensä neljä, NELJÄ cardioo viikossa. No, siitä selvittiin. Ja nyt niitä on sitten kuusi. :'D
Tähän mennessä on uuden ohjelman parissa rullaileminen tuntunut vielä ihan hyvältä - lepoviikko alla ja viikkokin vielä osin vaiheessa. Ruokaakin tosiaan lisättiin reilu pari viikkoa sitten jonkin verran, joten ihan jatkuvasti ei enää kuola valuen tarvi haaveilla ja vilkuilla eväskippoja ;D
Treeni-intensiteetti on nyt salitreeneissä eri tavalla kova. Sykkeet on alusta asti korkealla, ja siellä ne on pääsääntöisesti myös tarkoitus pitää läpi treenien. Lisäksi HIITeissä sykkeet saadaan kunnolla kattoon ja hiki lentämään. Melkeinpä suosikiksi on tainnut kuitenkin tulla erilaiset plyometriset (onkohan mut aluperin tarkotettu kenties pomppivaks kaniiniksi?), joissa saa kunnon tuntuman jalkoihin. Voi sitä hien ja maitohapon sinfoniaa :D MUTTA vielä enemmän: voi sitä onnen määrää hyvän treenin jälkeen. Siitä vaan saa virtaa ja hymyä ja aurinko paistaa sinne kuuluisaan risukasaan, let me tell ya'll.
Nyt jatkan gradun parissa, mikä oli mun alkuperäinen suunnitelma. Ps. Paljon blogipostauksia tiedossa seuraavina viikkoina...kun tarkoituksena on kasata gradua ja huolella, you know ;))
Mulla on jalkojen lihakset ollu jo pidemmän aikaa siinä kunnossa, että niitä ei kotikonstein ole saanu täysin palautuneiksi kovista treeneistä. Keho toimii siten, että kun yksi paikka menee kunnolla jökkiin, tulee toinen apuun kompensoimaan ja kun tällä kaavalla jatketaan tarpeeksi kauan, on kokovartalojumituksen ainekset kasassa. Tärkeintä on, että rangassa olisi palikat kohdillaan, mutta joskus kireät lihakset ympärillä vetää jatkuvasti väärään asentoon ja sillon ne on saatava takaisin täyteen pituuteensa. Mulla on rangassakin ollut omat ongelmansa aikanaan, mutta kumpi oli ensin, muna vai kana (tai lihasjumi vai väärin vääntynyt selkänikama), sitä ei taida ammattilainenkaan osata kertoa.
Siispä piti ottaa suunta Terveysklinikka Lihashuoltamoon Tuija Pelkosen taitaviin käsiin. Tuijalla on vuosien varrella kerrytetty huikea ammattitaito lihashuollosta, ja hän sai jo yhden hoitokerran aikana ihmeitä aikaan mun jalkaosastolla. Tänään ihmeteltiin mun juntturassa olevia pohje-, etureisi-, takareisi- ja pakaralihaksia ja todettiin että tällasiä jumeja ei saada ihan muutamassa viikossa aikaan :) Tuijalla on näppituntumaa spotata just ne mehukkaimmat kireyspisteet ja hoitaa niitä oikeilla tekniikoilla.
Huh mitä fiiliksiä, niin hyvässä kuin pahassa. Huomasin kyllä heti alkumetreillä, että mihinkään day spahan en ollu tullu... Sitä en kyllä tosiaan lähtenyt hakemaankaan! Kaikki kipu oli sen arvosta, että nyt taas veri virtaa ja olo on rento.
Tänä iltana onkin sitten otollinen aika venytellä kunnolla, kun lihaskalvot on kunnolla avattu. Huomenna on tiedossa vapaapäivä, joten siinäkin mielessä tänään oli hyvä aika hierotuttaa kintut. Hieronta kun on lihaksille melkeimpä treenii verrattavissa oleva kokemus, ja varsinkaan samana päivänä ei kannata enää hoidon jälkeen salille suunnata.
Tällä viikolla on uusia treenejä kahlattu läpi jo innolla. Cardioo saa kipittää menemään entistä enemmän, ja sen suhteen odotan jännityksellä, missä vaiheessa tulee taas NÄLKÄ :P~ Mullahan oli ennen Team 24Gold:ssa alottamista taustalla piiitkä jakso jolloin olin cardion suhteen aika laiska tai sitten en vaan sitä yksinkertasesti pystynyt tehdä ainakaan juosten, koska penikat alkoi huutaa armoa jo kerrasta. Ekan ohjelman Annalta saatuani tuijotin silmät ymmyrkäisinä ohjelmaa, joka kertoi mulle että nyt ois nainen sitten tehtävä yhteensä neljä, NELJÄ cardioo viikossa. No, siitä selvittiin. Ja nyt niitä on sitten kuusi. :'D
Tähän mennessä on uuden ohjelman parissa rullaileminen tuntunut vielä ihan hyvältä - lepoviikko alla ja viikkokin vielä osin vaiheessa. Ruokaakin tosiaan lisättiin reilu pari viikkoa sitten jonkin verran, joten ihan jatkuvasti ei enää kuola valuen tarvi haaveilla ja vilkuilla eväskippoja ;D
Treeni-intensiteetti on nyt salitreeneissä eri tavalla kova. Sykkeet on alusta asti korkealla, ja siellä ne on pääsääntöisesti myös tarkoitus pitää läpi treenien. Lisäksi HIITeissä sykkeet saadaan kunnolla kattoon ja hiki lentämään. Melkeinpä suosikiksi on tainnut kuitenkin tulla erilaiset plyometriset (onkohan mut aluperin tarkotettu kenties pomppivaks kaniiniksi?), joissa saa kunnon tuntuman jalkoihin. Voi sitä hien ja maitohapon sinfoniaa :D MUTTA vielä enemmän: voi sitä onnen määrää hyvän treenin jälkeen. Siitä vaan saa virtaa ja hymyä ja aurinko paistaa sinne kuuluisaan risukasaan, let me tell ya'll.
Nyt jatkan gradun parissa, mikä oli mun alkuperäinen suunnitelma. Ps. Paljon blogipostauksia tiedossa seuraavina viikkoina...kun tarkoituksena on kasata gradua ja huolella, you know ;))
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)