Upeaa Uutta Vuotta!

Takana on vuosi, joka on mun omalla kohdalla saanut niin nauramaan kuin itkemään, ilostumaan kuin suuttumaan, innostumaan kuin pitkästymään ja sen seurauksena taistelemaan kohti muutosta. Se, mikä on varmaa on se, että joka päivä on opettanut mulle jotain uutta ja kasvattanut mua ihan älyttömästi.

Olen oppinut ennen kaikkea enemmän itsestäni ja siitä, että elämässä ei voi miellyttää kaikkia. Rakastan tehdä ihmisiä iloiseksi, se on yksinkertaisesti mun luonteeseen sisälle ruuvattu ominaisuus, mutta mun on ollut myös oikeasti samalla pakko alkaa miettiä, mitä MÄ oikeasti haluan mun elämältä. Mistä asioista nautin, mikä tekee mut onnelliseksi. En sano, että mulla olisi nyt sitten yksiselitteinen vastaus tohon, mutta oon taas pidemmällä itseni tuntemisessa kuin vuosi sitten.

Yksi asia, mitä oon pyrkinyt myös kuluneena vuonna vaalimaan, on hetkestä nauttiminen. Mun toive on, että myös Sinä nauttisit elämästä ja sen pienistä ihanista, ohikiitävistä hetkistä joka ikinen päivä. Niin, että vaikka sulla onkin elämässä suurempia tavoitteita, voisit nähdä, että sulla on tää mahtava elämä jo TÄSSÄ ja NYT! <3

Jos uusi vuosi on se, mikä saa sut ajattelemaan niitä juttuja, mitä haluat elämältä, niin okei, mutta älä unohda että uusien ja suurten juttujen tekemiseen ei uutta vuotta tarvita. Ja elämääkin on jo ennen, kuin isot tavoitteet on saavutettu.

<3

Kuva on mun vuoden viimeisestä treenistä, joka oli hikinen, mutta mahtava jalkapuntti+plyometrinen. Yksi mun tavoitteista vuoden alusta alkaen oli palata kohti sitä hyvää oloa joka aikaisemmin treeneissä oli. Mennä eteenpäin kroppaa kuunnellen ja esimerkiksi selkäkivuista eroon päästen. Nyt kun katson taaksenpäin, nää asiat on todellakin toteutuneet! Oon todella todella kiitollinen siitä!

Joulun taikaa

Jouluterkkuja Espoosta <3 Toivottavasti teillä kaikilla on ollu ihana ja rentouttava joulu! Ite oon ainakin parhaani mukaan ottanu vaan chillisti ilman joulustressailuja. Parasta niin :)

Treenien osalta mulla on lepoviikko käynnissä, joten kevyttä pumppailua ja leppoisia aamucardioita lukuunottamatta hikoiluosasto on tällä viikolla pienemmällä huomiolla. Käytiin kuitenkin parina päivänä tiimiläisten kanssa treenaamassa poseerauksia. Tekee tosi hyvää treenata niitä isoissa peilisaleissa, kun itsensä näkee joka puolelta, kirkkaissa valoissa ja koko ajan! Tulee parempi perspektiivi siihen, missä mennään kunnon osalta, kun ei ole pienen kotipeilin ja hämärän valaistuksen varassa...

Vähän jopa hätkähdin siitä, että kunto on vielä niiiin kaukana siitä mitä kuitenkin toivon sen aikanaan olevan. Nämä kevään ekat kisat menköön treenistä, mutta kyllä lihasta saa vielä takoa tulevaisuudessa lisää. :) Vaikkei nyt kilotolkulla niin omasta puolesta kuitenkin jokusia senttejä lisää tiettyihin paikkoihin. Mutta intoa salilla käymiseen näyttää riittävän loputtomiin, joten ei hätää - kaippa se lihaskin tulee jossain vaiheessa mukana :D

Tässä posetellaan mun ihanan tiimikaverin Jaanan kanssa - molemmilla kännykät kuvausvalmiina tottakai ;D Noista peilikuvistakin saa kuitenkin hyvin käsitystä ja palautetta siitä, mitkä poset sopii itselle ja mitkä mahdollisesti ei.

Tässä poseteltiin toisen tiimikaverini Minnan kanssa. Representing Best Body Nutrition of course ;)

Rakastan antaa lahjoja. Tänä vuonna sovittiin kuitenkin mun perheen kanssa, ettei osteta lahjoja vaan nautitaan toistemme seurasta niin, että koko poppoo on paikalla kerrankin samaan aikaan ilman kiirettä mihinkään. Se on lahja, joka tänä vuonna annettiin toinen toisillemme. Ja ihan korvaamatontahan se yhteinen aika on <3

Mieheltä sain kuitenkin (pienellä avustuksella, hahaa) muutaman ihan just eikä melkein mieleisen lahjan...

Aikaisemminkin blogissa vilahtaneet avaruuspöksyt Victoria's Secretistä. On muuten ihan tosissaan salihousut vaikka näyttääkin pyjamahousuilta :D

Mun all-time-favourite -tuoksu Pure Seduction niin ikään Victoria's Secretistä. Ihastuin tähän joskus 2006 Jenkeissä ja siitä asti oon raahannut tätä pulloittain sieltä. Tää versio on vanhanmallinen pullo kun uusi jäi Lontoon kotiin. Ihanaihana tyttömäinen raikas mutta karkkimainen tuoksu, kasvankohan koskaan yli tästä :D

Viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä sain lipun IFBB bikini pro Nathalia Melon seminaariin. Tää nainen on aikanaan inspiroinut mua (ja edelleen siis inspiroi) niin paljon tän lajin pariin, että on ihan mahtavaa päästä vihdoin tapaamaan hänet livenä! Lisäksi mulla on niin vähän kokemusta tosta lavaposeeraamisesta että tän rouvan vinkit ei taatusti mene hukkaan. :) Tykkään muutenkin hänen energiastaan ja siitä, mitä hän on lajiin tuonut, joten odotan innolla tyypin tapaamista. En ihaile Nathaliaa pelkästään upean fysiikan takia, vaan myös esimerkiksi videoista välittyvän positiivisuuden ja samalla urheilijan lajilleen omistautumisen vuoksi.

Tässä vielä joulupäivän tunnelmia täältä. Katsottiin eilen kaksi ekaa osaa ja tänään kolmas osa Taru sormusten herrasta -trilogiasta. Heh, tää ei kyllä todellakaan ollut mikään suunniteltu juttu, mutta oli ihanaa vajota satumaailmaan hetkeksi. :D

Jouluajan ruokailut meni mun osalta maltilla: sain mitä halusin, eli riisipuuroa<3<3, rosollia ja lohta. Tottakai maistelin laatikoita (mm. äidin ekaa kertaa mun toiveesta tekemää bataattilaatikkoa, nam) ja kalkkunaa, mutta suklaat ja karkit jätin suosiolla muille. Mun on helpompi olla syömättä kokonaan jotain tollasta koukuttavaa juttua, kuin ottaa se "yks pala", koska yks johtaa melkein poikkeuksetta toiseen. Ja kuten sanottu, siinä missä oon tähän asti menny aika rennosti syömisten suhteen, oon koittanut nyt petrata tässä tiukkana pysymisessä. :) Iloisin mielin, mutta sitoutuneena tavoitteisiini!

Ihanaa ja taianomaista joulunaikaa teille kaikille <3

Mitä palautusjuomaan?

Koska en ole vähään aikaan hehkuttanut teille lisäravinnehyllyni sisältöä, tehdäänpäs se taas. :) Hyvät lisäravinnevinkit kun monesti saattavat olla kullan arvoisia!

Suosittelen kovaa treenatessa käyttämään ainakin laadukkaista aineksista sekoitettua palautusjuomaa. Sillä saat ravintoa treenin jälkeen huutavat lihakset tankattua ennen varsinaista kiinteää ateriaa.

Mun oma suosikkikombo palautusjuomaan on Best Body Nutritionin Water Whey + Maltargo (maltodextriini & HTC) + l-glutamiini. Valmiitakin sekoituksia löytyy, mutta mä tykkään kokkailla itse. ;) Silloin saa fiksattua tarvittaessa makroravinnesuhteetkin just sellaisiksi kuin haluaa.

Pettämätön kombo: Best Body Nutrition Water Whey, Maltargo ja l-glutamiini.

Water Whey -herasta mun on ihan pakko suositella ainakin kahta tajuttoman ihanaa makua: Cookies ja Latte Macchiato. Suosittelen testaamaan, nää tuotteet vaan on...something else. Myös maultaan. ;)

Käytin vuosia palkkarissa pelkkää heraa, mutta hiilareiden mukaan ottaminen on kyllä tuonut ihan selkeän eron palautumiseen. Eli omalla kohdallani ja tämän tyyppisissä treeneissä ainakin toimivuus on ollut myös Maltargon kohdalla tosi hyvä. Power carbs, literally...

L-glutamiinihan on tärkeää paitsi palautumisen, myös mm. vastustuskyvyn ylläpitämisen kannalta, joten suosittelen nappaamaan pari teelusikallista päivän aikana: yhden aamulla ja toisen treenin jälkeen. Itse otan monesti vielä illalla ennen nukkumaanmenoa yhden annoksen.

Näistä syntyy treenin jälkeinen kombo, jolla pikkupikku lihaksiin ladataan energiaa ja rakennusaineita. Boom!

Kuuntele kroppaa!

Tein tänään tän treeniperiodin viimeisen kovan treenin ja tajusin, että kroppa taas jo huuteleekin huilia. Selkätreeni ei ollut sitä mitä se oli pari viikkoa sitten, vaikkakin ihan okei silti. Ehkä pieni "löysyys" ja fleguilu johtui osittain myös ihan vaan siitä, että tiesin monta kovaa viikkoa olevan taas takana ja yksi kevyt vain tämän treenin päässä.

Meillä on mun miehen kanssa ikuinen kina siitä, kuinka paljon ihmisen tarvitsee analysoida kehossa tapahtuvia muutoksia ja olotiloja. Mua itseäni se kiinnostaa ja teen sitä paljon. Mietin, mistä johtuu, että tänään on oikean jalan sisäreisi kipeä mutta vasurin ei. Mietin, miksi joskus treenin jälkeen on ihan älytön pumppi päällä, mutta joskus tuntuu kuin treeniä voisi vaan jatkaa ja jatkaa ja mitään lihaspaineita ei synny. Mietin, miksi viime viikolla vielä oli ihan superhuikea fiilis, mutta tällä viikolla hapottaa ja väsyttää. Mietin ihan kaikkea, vaikken omasta mielestäni ollenkaan stressaavaan sävyyn, vaan pikemminkin analyyttiseen. Mun mies kutsuu tätä ylianalysoimiseksi. :)

Mun oma mielipide on kuitenkin se, että kaikennäköisiä urheilulajeja kokeilleena ja vammojakin valitettavasti kärsineenä paras oppi on ollut oppia kuuntelemaan omaa kehoa. Tuntemaan, mitä se tarvitsee milloinkin voidakseen erityisen hyvin. Kun loukkasin aikanaan selkäni ja olo oli ihan joka sekunti fyysisesti kamala, kaipasin koko ajan sitä fiilistä joka mulla oli oman kehon kanssa ennen loukkaantumista. Ja pyrin aktiivisesti kohti sitä. Nyt alan olla lähellä sitä tosi hyvää fiilistä. Se on jännä, että kun nyt tässä lajissa kuntoa ja suoriutumista mitataan peilin ja kuvien välityksellä, tunnen, että mulla on potentiaalia paljon parempaan enkä ole päässyt vielä siihen fiilikseen, kun tuntuu että kroppa toimii kuin ajatus - vaikka itse kuvien osoittama kunto onkin muutaman kuukauden sisällä mennyt "parempaan" päin (mikä sitten kullekkin on "parempi" kunto).

Suosittelenkin siis, että treenatessasi ja mahdollisesti tiettyä ohjelmaa noudattaessasikin olet myös itse herkkä oman kropan jatkuvasti lähettämille signaaleille. Toivon, että opit tietämään, mikä on se superfiilis kun endorfiinit jyllää ja kehitystä ei voi pysäyttää mikään, ja mikä taas on se pienikin signaali siitä, että kaikki ei ole kohdillaan. Mä en todellakaan tarkoita, että nyt saat hyvän tekosyyn jäädä joka toinen päivä sohvalle kaukosäädin kädessä koska "tää on sitä mitä mun kroppa tänään tarvii", mutta joskus sekin on fiksumpaa kuin salille väkisin meneminen. Monet vammat ja ylirasitustilat on seurausta pidemmällä aikavälillä syntyneistä virheasennoista ja muusta väärästä kuormittumisesta, ja mitä aikaisemmassa vaiheessa osaat tulkita kropan pyynnöt kohdella sitä tietyllä tapaa, sen pitkäjänteisempää sun treenaaminen tulee olemaan!

Mikä on kun ei naisesta kuulu?

Mä oon viettänyt blogin osalta hiljaiseloa näköjään jo aika kauan! Kiva, että ootte kuitenkin käyneet poikkeamassa täällä. Nainen on edelleen elossa ja täysissä voimissaan, mutta kouluhommat, eli se vihonviimenen gradu ja siihen liittyvien artikkelien kahlaaminen on vienyt viime päivistä aika paljon.

Mun on ollut suoraan sanottuna tosi vaikea keskittyä ja motivoitua saattamaan toi koulu ihan oikeasti loppuun, ja siitä kertookin omaa tarinaansa tää aika, jonka olen onnistunut tähän gradun "tekemiseen" käyttämään. Muut asiat kiinnostaa sitäkin enemmän, mutta nyt tarvitaan vaan sitä hyvin kuuluisaa itsekuria ja keskittymistä, jotta pääsen täystehoilla tekemäänkin niitä muita asioita. Eyes on the prize ja silleen.

Ajattelin tehdä teille ihan ihkaoikean fitness-siirappi-postauksen eli kuvapläjäyksen viime aikojen arkijutuista! Enjoy <3 ;)

Päivän paras fiilis on aina kun saa vetää salivermeet niskaan ja lähtee nostamaan RAUTAA!

Ruokaa, ruokaa, ruokaa. Vaikka oon hitusen miinuksilla jo kaloreiden suhteen ja kunto on aavistuksen tiivistynyt, energiaa on vaikka muille jakaa. Treenit on sujuneet tässä periodissa aivan mielettömillä fiiliksillä ja oon siitä superonnellinen!

Gainss... ::D

Voiko joku kertoa mulle, mitä noi harmaat juurekset on? Ostin ne bataatteina, mutta jos ne on bataatteja, ne on jotain hyvin kummaa lajiketta! Raakana sisältä valkosia ja kypsyessään tommosia harmaita... Ihan hyviä ne silti oli, vähän makeempia kuin normibataatti.

Mun lempparitankkaus on tehty viime viikot sushilla. Se vaan on niin hyvää ja seuraavan päivän treenit kulkee näillä hiilarivarastoilla kun unelma.

Koska ihania treenihousuja ei voi olla koskaan liikaa. Mun miehen ennakkojoululahja mulle (Victoria's Secretistä, kun joku kuitenkin kysyy:).

Lopuksi vielä motivaatioteksti teille kaikille ja mulle itselleni lähinnä ton graduni kanssa. :) Oonkin alkanut viljelemään noita fitnessihmisten instagram-profiileista tuttuja treenimotivaatio- ja inspiraatiolauselmia itselleni gradua tehdessäni ;D En tarvi lisämotivaatiota salille lähtemiseen koska se on aina vaan yhtä kivaa, mutta joku vois ehkä sitoa mut hetkeksi aikaa tuoliin ja kääntää mun aivot sellaseen moodiin, että unohdan hetkeksi kaiken muun kuin edessä nököttävän satasivuisen tekstini. :)

Tsemppiä treeneihin ja käykääpä välillä kommentoimassa ja ilmiantamassa teidän omatkin blogit, olisi hauska tutustua teihin enemmän!

Yhteistyössä: Ostosmaailma.fi

Heipparallaa! Aloitimme eilen yhteistyön uuden kumppanin kanssa: Ostosmaailma.fi! Kyseessä on verkkopalvelu, jonka idea on mun mielestä loistava: käytettyjen tavaroiden myyminen, ostaminen, vaihtaminen ja vuokraaminen. Mä olen itse tullut hyvin tietoiseksi siitä, miten paljon turhuuksia tulee huomaamattaan kaupasta ostettua, joten kannatan ehdottomasti hyväkuntoisen käytetyn tavaran kierrättämistä. Kannattaakin tsekata ennen kauppaan kävelemistä, löytyisikö tarvitsemasi asia käytettynä - säästät luontoa ja hyvin suurella todennäköisyydellä myös pankkitiliä!

Nyt joulun alla on myös loistava aika kaivella kaappien sisältöä ja pistää hyvä kiertämään. Monesti sitä yllättyy, kuinka paljon kaappien syövereistä löytyykään kamaa, jonka olemassaoloa ei ole edes muistanut vuosiin... (tai en tiedä kuinka ahkeria siivousihmisiä lukijoiden joukosta löytyy ;) Toisen romu on kuitenkin toisen aarre, joten turha hamstrata käyttämätöntä tavaraa vuosia kaapeissaan, kun joku voisi oikeasti tarvita sitä. :)

Marraskuun ajan Ostosmaailmassa on käynnissä myös avajaiskilpailu: jokaisen marraskuun aikana ilmoituksen jättäneen kesken arvotaan 1000 euron arvoinen matkalahjakortti, joten hoplaa, nyt äkkiä myymään ja ostamaan joululahjoja!

Kunto 11/2013

Varoitus peilin kautta otettuja posekuvia vihaaville: tää postaus on sitä itteensä. :P Päivän kuntoa (tai itse asiassa oisko jo parin päivän takaista, mutta tän hetken kuntoa kuitenkin) eestä ja takkaa! Joka puolelta! Tästä lähdetään ponnistamaan kohti huhtikuuta ja Fitness Classicia. Kisaan bikini fitneksessä -163 -sarjassa eli lyhyimmissä naisissa. Tervetuloa kannustusjoukkoihin :)

Mun matka tän lajin parissa on vasta alussa, mutta ainakin treenikaudella homma on tuntunut ihan omalta. Mun miehelle sanoinkin, että vaikkei mulla olisi annettavana mitään huikeimpia ennen & jälkeen -muutoskuvia, niin olen kuitenkin saanut vietyä (loistavan valmennuksen ja muiden tukijoukkojen avulla) hommaa "nextille levelille", niinkuin tarkoitus alunperin oli. Että oppisin lisää niistä asioista, joita muutenkin teen. Tää matka on ollut ja tulee toivottavasti jatkossakin olemaan kohti sitä minua, joka olen aina ollut, mutta jota vastaan oon myös aikanaan taistellut. Sitä kautta toivon, että mulla on tän seurauksena jotain annettavaa myös mun läheisille.

Poset on hakusessa mutta onneks on vielä muutama kuukausi aikaa hioa niitä.

Vaikeeta hommaa. Mun hovikuvaaja ei ollu paikalla, joten tätä tää nyt sitten oli. :''D

Eipä mulla muuta.

Green day

Mulle on aina ollut selvä juttu, että kasviksia kannattaa puputtaa päivässä paljon. Kuitenkin vasta jokunen vuosi sitten mulle selkiytyi, että kasvisten ravintoarvojen välillä on huikeita eroja, eikä ole ihan sama syökö jäävuorisalaattia vai vaikkapa pinaattia. Energiaa niissä ei kummassakaan ole varmaankaan kuin muutama kalori sadassa grammassa, mutta muuten ravintosisältö on näiden välillä kuin yö ja päivä.

Avainsana on tummanvihreä. Tummanvihreissä kasviksissa on isot määrät klorofylliä eli lehtivihreää, joka auttaa tasapainottamaan kehon happo-emäs-suhdetta, parantaa hapenottokykyä, hellii sisäelimiä ja auttaa solujen uudistumisessa. Vahvaa kehoa ei siis rakenneta pelkällä riisillä ja kanalla...

Vihreitä kasviksia kannattaa syödä pitkin päivää paljon - pari persiljanmurusta ruoka-annoksen päällä ei riitä tuomaan lehtivihreän terveysvaikutuksia kehollesi. Nyrkkisääntönä muistan kuitenkin kuulleeni, että vihreää kannattaisi syödä eri lähteistä; ei esimerkiksi pelkkää pinaattia joka aterialla ja joka päivä.

Monelle vihreän riittävä syöminen vaikuttaa tuottavan hankaluuksia, mutta sitä voi oikeasti melko "huomaamatta" piilottaa milloin mihinkin ruokaan. Varmaan maistuvin tapa on erilaiset smoothiet, joihin voi perinteisempien hedelmien ja marjojen lisäksi sujauttaa vaikka pari kourallista pinaatinlehtiä :). Itsellä harvoin vihreä tökkii, joten nämä mun ruuat on "sitä itteensä" eli ihan rehellisesti vaan niitä rehuja lautasella muun ruuan ohella. Heh.

Ihan ensimmäiseksi postauksen vihreän teeman mukaisesti mahtava vihreä tee -vinkki! Vihreä tee -lajikkeissa on paljon eroja: toiset maistuu kitkerälle ja niitä on hankala saada alas varsinkaan aamutuimaan. Tässä kuitenkin yksi tosi hyvänmakuinen tuote, jota olen nyt lipitellyt muutamana päivänä. Maistuu ihan älyttömän hyvältä JOPA ilman steviaa, ja se on vihreältä teeltä tälläsen herkkuhiiren mielestä jo aika hyvin.

Kaunista.

Mun päivä alkaa aina chlorella-glutamiini -litkulla, jonka nähtyään aika moni varmaan oksentais. Mulle tää on ollut jo aika kauan aamunalotusrutiini, eikä maistu ollenkaan pahalle. Herkkudrinksun kanssa sitten kourallinen erilaisia vitamiineja ja mineraaleja - kyllä potkii :D Jos chlorellaa ei saa alas sellaisenaan, sen pystyy varmaan makunsa puolesta ainakin melkein piilottamaan johonkin smoothieen mikäli sellaisia harrastaa.

Chlorella on merilevä, joka sisältää kaikista maailman kasveista eniten juuri tuota aiemmin mainitsemaani klorofylliä. Siinä on huikea määrä erilaisia vitamiineja ja mineraaleja, ja sillä on elimistöä puhdistavia ominaisuuksia. Vaikka otan vitamiineja myös suoraan purkista, tykkään ajatuksesta, että mahdollisimman iso osa päivän aikana saaduista hyvistä ravintoaineista tulisi suoraan jostain käsittelemättömästä ruoka-aineesta, ja chlorella menee tämän ideologian kanssa hyvin yksiin yhtenä maailman ravintorikkaimmista ruoka-aineista..

Lounaalla mun ruokalistalla on iso kasa vihreitä pakastevihanneksia, yleensä parsakaalia tai vihreitä papuja.

Treenin jälkeisellä aterialla syön yleensä ison kasan salaattia, ja tykkään ihan älyttömästi tuoreesta pinaatista. Sen rakenne on ihanan rouskuva, ja maussa on aromia toisin kuin vaikka lehtisalaatissa. Muutkin tummanvihreät on kuitenkin hyviä, esimerkiksi erilaisia tuoreista yrteistä ja salaattilajikkeista tehtyjä sekotuksia löytyy täältä mainiosti. Ja tosiaan, lehtivihreän lähteitä kannattaa vaihdella, joten pitää itseäkin aina välillä muistuttaa laittamaan salaattiin muutakin kuin pinaattia.

Iltapalakin pitää jollain konstilla värjätä vihreäksi, joten surautan munakkaan sekaan lehtikaalia! Yleensä teen tämänkin pinaatista, jolloin makukin on selkeästi parempi...

Olen törmännyt blogeissa useampaan otteeseen hehkutukseen lehtikaalisipseistä. Lehtikaali on niin ikään tummanvihreä kaalilajike, jossa on huimat määrät ravintoaineita. Koska aina pitää kokeilla jotain uutta, halusin vihdoin testata nuo ihmeelliset ihanuudet ja ostin jättimäisen säkin lehtikaalia. Virhe. Vaikka vihreästä tykkäänkin, nämä oli jotain aivan kamalaa - kitkeriä ja pahanhajuisia. Rakenne oli kyllä ihanan rapsakka, mutta siihen ne hyvät puolet sitten jäikin... Että näillä pitäis alkaa korvata normisipsit? No way, mieluummin oon sitten syömättä sipsejä ollenkaan :D

Jos jotakuta kuitenkin kiinnostaa kokeilla, homma etenee hyvin yksinkertaisesti: lehtikaali huuhdellaan ja kuivataan, pintaan ripotellaan suolaa ja mausteita ja mahdollisesti öljyä (itse en laittanut). Sitten kaalinlehtiä paistetaan uunissa (paistoin n. 200 asteessa) muutama minuutti, kunnes ne ovat kuivia ja rapeita. Tulevat tosi nopeasti valmiiksi, joten varo polttamasta. Näillä sipseillä on tosi paljon faneja, joten ehkä ongelma on vaan mussa - kokeilkaa siis ihmeessä ja todetkaa itse, tykkäättekö! Onhan tämä ideana mainio.

Sitten vain vahvaa ja tervettä kroppaa vihreillä rakentamaan! :)

Naishormonit hyrräämään :)

Heräsin tänä aamuna viiltävään mahakipuun. It's that time of the month... Ihanaa olla nainen ;P Mulla menkkakivut on pahentuneet iän myötä aivan uskomattomiin ulottuvuuksiin, mutta vielä toistaiseksi en ole hankkinut vahvempaa lääkitystä ongelmaan. Niinkin itsestäänselvyydeltä tuntuvasta jutusta kuin hormonitoiminnan kunnossa olemisesta voi ja pitää kuitenkin mun tapauksessa olla tyytyväinen, sillä oli niitäkin aikoja, kun kovaa treenaaminen piti menkkoja poissa kuukausia kerrallaan. Ei siis ole pelkästään fitness-lajien ongelma tää hormonitoiminnan häiriintyminen, vaikka toisinaan blogeissa ym. mediassa näitä lajeja tän tyyppisistä ongelmista syytetäänkin. Treeni voi olla kovaa ja kroppaa liiallisuuksiin kuormittavaa muissakin lajeissa - tärkeintä on oppia tuntemaan omat rajansa urheilijana(kin) ja laittamaan terveys ykköseksi. Itse asiassa omalla kohdallani vasta tiedon hankkiminen monipuolisesta ruokavaliosta ja järkevästä treenistä nimenomaan naisena on auttanut löytämään tasapainon, joten kiitän fitness-lajeista kiinnostumista terveemmästä ja tietoisemmasta suhtautumisesta treeniin ja omaan kehoon.

Useiden urheilulajien kohdalla voi vaan ihmetellä, kuinka vähän ruokavalion merkitystä korostetaan, vaikka intensiivistä treeniä on hurjat määrät. Olen nähnyt tosi paljon (nuoria) urheilijoita, jotka syö ihan mitä sattuu, kunnes erilaisia ongelmia sitten monella on alkanut tulla aikuisikää lähestyttäessä. Olen itsekin syönyt aina fiilispohjalta, tosin pyrkinyt aina kulloisenkin tietotason mukaan syömään melko terveellisesti. Harmi vaan, ettei se tietotaso ole ihan riittänyt pitämään terveenä, ja silloin tällöin on ollut ongelmia mm. juuri hormonitoiminnan ja ruuansulatuksen kanssa. Halusin tähän kisaprojektiin osaavat valmentajat, koska halu oppia lisää omasta ja samalla muutenkin ihmiskehon toiminnasta on kova :). En kokenut enää tarpeelliseksi mennä eteenpäin mutu-tuntumalta, vaan halusin oppia, miten nämä hommat oikeesti hoidetaan.

Tän naisnäkökulman takia halusin myös nimenomaan naispuolisen valmentajan tai valmentajat, koska heillä on paitsi omakohtaista kokemusta naisena treenaamisesta, myös melko suurella todennäköisyydellä laajempi tietämys naisen hormonitoiminnasta (en tietty väitä etteikö misvalmentajakin olisi voineet kartuttaa tietoa tällä saralla, mutta en ole törmännyt tähän mennessä yhteenkään - kertokaa, jos valveutuneita miesvalkkujakin Suomen maasta löytyy :)). Pidän itseäni luonteeltani tietyllä tapaa aika "äijämäisenä", ja treenienkin on aina pitänyt olla sitä luokkaa, että miesten perässä pysytään - eikä vain perässä, vaan ihan kunnolla mukana. Halusinkin tehdä täyskäännöksen valmennuksen suhteen, enkä hakea enää äijämäistä treeniseuraa tai -ohjeita. Terveestä hormonitoiminnasta lässyttäminen ei ehkä ole aina ollut mun listalla priorisoitavien asioiden joukossa, mutta jälleen sen kuuluisan iän kertymisen (lue: mummoutumisen :D?) myötä myös tän asian tärkeyden ja vakavuuden on alkanut ymmärtää. Ei ole normaalia, jos menkat on monta kuukautta pois, näin se vaan on. Vaikka kuinka kyykky kulkis ja haba kasvais. (Onneksi mulla ongelma-ajoista siis vuosia, mutta kuitenkin vielä kahdenkympin paremmallakin puolella on hormonitoiminta ajoittain heittänyt kärrynpyörää.) Mä luulen, että omalla kohdallani ainakin ruokavalion tietoinen monipuolistaminen ja energiansaannin, erityisesti rasvojen, lisääminen on auttanut siihen, että naishormonit on alkaneet taas hyrrätä normaalisti.

Lisäksi, osittain hormonitoiminnan mahdollisimman toimivana pitämisen vuoksi fitness-lajeista juuri bikini fitness tuntui houkuttelevimmalta. Keholajeissa tavoitellaan kehonkoostumusta, joka ei ole keskivertotyypille, varsinkaan naiselle, johtuen meidän kehon toimiakseen vaatimasta korkeammasta rasvaprosentista, kovinkaan luonnollinen olotila. Bikini fitneksessä äärimmilleen viety kireys ei ole tavoitteena, vaan lajissa liika lihaserottuvuus eli alhainen rasvaprosentti voi tuoda arvostelussa miinusta. Tietysti, koska laji kuitenkin on esteettinen eikä perustu absoluuttisille arvosteluparametreille, vaihtelee aika paljon, mikä sitten kenenkin kropassa näyttää lajiin sopivalta. Numeroita ei sovi tuijottaa suurennuslasin kanssa, koska esimerkiksi sama rasvaprosentti voi näyttää kahdella eri naisella tosi erilaiselta, riippuen rakenteesta, siitä, mihin rasvalla on tapana kertyä, lihasmassasta jne. Samoin tietysti painon kanssa - mutta sehän me kaikki varmaan ollaankin kuultu jo miljoona kertaa, että lihas painaa enemmän kuin rasva, lihaksikas ihminen painaa samankokoista, mutta löysää enemmän jne. Omalle kropalle (ainakin omaan silmään) sopii paremmin pikkuisen pehmeämpi lookki kuin ihan kuiviin imetty. Tosi hienoja ja kauniita, alhaisemmilla rasvaprosenteilla kisakunnossa varustettuja figure- ja body fitness -fysiikoita on loputtoman paljon, mutta henkilökohtanen kauneusihanne kuitenkin vähän pehmeämpi ja pyöreämpi kunto, myös kisalavalla siis :).

Näinpä mahakivuissa pyöriminen sai mut pohtimaan ihanaa naiseutta :D. Vaalikaa hormonitoimintaanne ja olkaa kiitollisia terveestä ja toimivasta kropasta <3 Kivaa viikkoa teille kaikille ihanat naiset!

Tankkausta

Alkuillan näkymä kotipartsilta suoraan länteen kohti keskustaa.

Uudet treenit hakee rytmiään. Koska mulla oli toissapäivänä vielä edellisten päivien yläkroppatreeneistä lihakset hellinä, vaihdoin selkätreenin tilalle takareisi/pakara -jumpan. Eilen olikin sitte kaikki lihakset kipeinä, joten tein pelkän aamucardion, ja tälle päivälle jäi selkäjumpat ja HIIT. Huominen on sitten treenien osalta totaalilepoa.

Käytiin eilen mun salitreenittömän ja siksi kovin kiireettömältä tuntuneen päivän kunniaksi keskustassa kiertelemässä pitkästä aikaa yhdessä mun miehen kanssa. Keskustakierrokselta tarttui mukaan myös viikon tankkausateria. Siinä nauttiessani evääksi pakattua valkosta kalaa suoraan muovipussista alko kyllä kotiin vietävät herkkueväät kuumotella kassissa, mutta kestin kotiin asti kuin nainen.

Ja mitäs hyvää löydettiin? Törmättiin WholeFoods Marketissa käynnin jälkeen isoon japanilaiseen kauppaan, jonka kylmätiskissä oli hyvä valikoima erilaisia susheja. Mulla on pieni fobia edelleen raakaa kalaa kohtaan erinäisistä syistä ja koska kropan täystyhjennyksen riski ei houkutellut taaskaan, päädyttiin ottamaan kunnon setit kypsennetyllä kalalla ja ravuilla. Tiedän, TODELLA lame. Mutta maistu mulle erinomaisesti, joten mitä siitä jos näiden rullien kehittäjät kääntyilee haudoissaan? Voi olla, että mun sushinnauttimistyylistä ne pyörähtelee siellä kyllä enemmänkin. Mä nimittäin rakastan esimerkiksi pistää ISON kasan inkivääriä sushin päälle... Kuulin vasta pitkän aikaa niin jo tehtyäni, että inkiväärillä ei itse asiassa saisi kuin vähän maustaa soijakastiketta, jota sushin kanssa syödään - mun inkiväärikasat hienojen luomustensa päällä voisi japanilainen kokki kuulemma ottaa nokkiinsa. Vähän kuin uittaisi sisäfilepihvin ketsupissa. Oh well. (En kyllä silti luovu tavastani.) 

Lisäpojoja siitä, että oli kyllä isoimmat sushirullaset ever! Tuntu meikäläiselläkin mahassa näiden tuhoamisen jälkeen melko tukalalta, mutta syömättä jättäminenhän ei tule kuuloonkaan.

Ainiin, muihin paitsi noihin kuvassa etualalla näkyviin tonnikala-uramakeihin on käytetty tummaa riisiä. Hyvältä maistui niinkin ja pari terveyspojoa tipahti raaka-ainevalinnasta. Mun lemppareita oli rapu-avokado -makit tummalla riisillä..ja isolla kasalla inkivääriä.

WholeFoods Market on mun alltime lemppariruokakauppa, eikä vähiten sen takia, että sieltä voi löytää mitä vaan. Juttuja, jotka on tehty laadukkaista raaka-aineista ja maistuu taivaallisille. Lisäksi kaikkea sellaista, mitä mun kaltaiseni ruokanörtti tykkää testailla tai käydä ihmettelemässä kaupan hyllyillä muuten vaan. Muutama vuosi sitten jenkeissä vaihdossa ollessani vietin aikaa paikallisen WholeFoodsin tuotevalikoimaa tutkien niin paljon ja usein, että myyjät rupesi tarjoamaan mulle ilmaisia tuotteita testaukseen :D. Kannoin kotiin milloin mantelimaidosta tehtyä juustoa, milloin välipalapatukoita, milloin kaakaonibsejä. Viime vuonna taas niin ikään jenkeissä töissä ollessani lounaspaikaksi muodostuneen WholeFoodsin myyjät kyseli muutaman päivän poissa myymälästä pysyteltyäni  ja taas sinne palatessani, että missä oikein oon ollut... Tiedän, sitä jenkkilän asiakaspalveluahan toi on, mutta saattaapa tossa lärvin tutuksi tulemisessa myyjille olla hiven totuuttakin - on meinaan meikäläinen aika monia kymmeniä tunteja viettänyt kyseisen ketjun myymälöitä koluten. :)

Olikin enemmän kuin iloinen ylläri, että WholeFoods Marketteja löytyy myös täältä Lontoosta. Jos ja kun siis täällä päin vierailette, muistakaa vierailla myös WholeFoodsissa! Niitä on täällä ainakin kaksin kappalein, toinen suoraan Piccadilly Circuksen vieressä keskustan sykkeessä, ja toinen Länsi-Lontoossa Kensington High Streetillä. Kensingtonin myymälä on paljon isompi, mutta keskustakin on parin vuoden sisään laajentanut, ja valikoima alkaa olla sielläkin tosi laaja.

Meidän eilisellä vierailulla löydettiin taas yks aivan ihana uusi tuote: proteiinijätski. WheyHey-merkkisessä jädessä on 22,3 grammaa proteiinia per annos, lähteenä heraisolaatti. Ei siis mikään ihan turha tuote! Makeutusaineena on käytetty xylitolia, ja rasvaakin on tässä tosi vähän, joten makrot on niin kohdillaan kuin ne (hyvänmakuisessa) jätskissä voi olla. Tätä ihanuutta saa kolmessa eri maussa: vanilja, suklaa ja mansikka. Mä testasin vaniljaa, ja toimi, koska sain jätettyä miehen Ben&Jerryt rauhaan ;)

Mulla on jostain syystä aivan jatkuva himo raakasuklaaseen, ja monesti cheat mealilla oonkin nautiskellu siitä jälkkärinä. WholeFoodsissahan raakasuklaavalikoima(kin) on ihanan laaja, ja tällä kertaa päädyin raakasuklaalla päällystettyihin mulperi-marjoihin. Näitä saa Suomestakin, tosin hinta on, kröhöm, hiukan eri.

Nyt on siis tankattu antaumuksella! "Cheat mealin", tai tykkään käyttää ennemmin nimitystä tankkausateria, ideanahan on paitsi antaa mielelle tauko ainaisesta laskemisesta ja punnitsemisesta, myös buustata aineenvaihduntaa lataamalla kunnolla lisäenergiaa koneeseen. Nyt onkin hyvä tankkaus tehty viikon viimeistä treeniä, eli selkä + HIIT, varten! Voi olla et juoksumatosta loppuu tehot... ;)

Punttia, punttia

Mä oon jälleen Lontoon kotona. Uuden ohjelman treenit maistuu enemmän kuin hyvin ja tuntuu että kroppa ottaa tota raskaampaa punttia vaan niin ilolla vastaan. Tänään vuorossa oli olkapäät, jotka ei oo mun vahvuus oikein millään lailla (ovat heikot suhteessa muihin lihaksiin ja kaupan päälle myös kovin pikkuruiset :), mutta ihanan poltteen sain aikaiseksi vähän uudenlaisella treenityylillä.

Treeneissähän voit vaihdella paitsi liikkeitä, painoja ja sarjojen pituuksia, myös palautusaikoja sarjojen välillä, ja liikkeen tempoa. Tärkeintä on tietenkin lihakseen saatu hyvä tuntuma, joka voi eri ihmisillä löytyä vähän erilaisilla liikkeillä ja variaatioilla. Mun täytyy esimerkiksi olla tiettyjen liikkeiden kanssa erityistarkkana siitä, ettei epäkkäät tule kompensoimaan heikompiaan, eli niitä lihatalkoiden kohteena olevia olkapäitä. Tuntuu, että kaikki tossa olkapäiden ympärillä kasvaa kovin helposti, mutta ei ne itse olkapäät.

Jopa niinkin helposti kasvaa esimerkiksi hauis ja ojentaja, että mulle määrättiin tästä edespäin vain superpitkiä sarjoja kevyillä painoilla kyseisille lihasryhmille. Huomenna siis tahkoan varmaan puolet tavallista pidempään rinta-hauis-ojentaja-treenin parissa salilla, kun sarjat vaan jatkuu, jatkuu ja jatkuuuuu...

Vakavan näköstä touhua olkistreenin jälkeen... Kyllä ne olkapäät pumpissa on, mutta käsivarren lihakset näyttää silti edelleen suht kookkailta omaan lajiin :)

Omaa fysiikkaa on tullut nyt analysoitua vähän enemmän, kun kisat on tiedossa. Valmentajien kanssa käytiin läpi missä on vielä kasvunvaraa, mitä ylläpidetään ja missä kohden täytyy, öhöm, ehkä vähän hidastella tota kasvutahtia. Tavoitteet selkeinä fysiikan osalta saan tahkota punttia oikein olan takaa ja tiedän mihin keskittyä lajin vaatimissa puitteissa.

Treeneistä on siis nautittu ja olen ihan älyttömän onnellinen ja kiitollinen siitä, että olen saanut myös pysyä terveenä ja treenata täystehoilla pääosin koko syksyn. Liekö siihen syynä monipuolinen ruoka ja päivittäinen sinkin ja d-vitamiinin käyttö vai mikä, mutta toivotaan että homma jatkuu näillä raiteilla läpi talvipakkasten!

Treenailin tänään myös ekaa kertaa kunnolla poseerauksia uusien kisakenkien kanssa. Kävely on vielä kovin jämäkkää ja kankeeta, joten täytyy ottaa tavaksi kipsutella edes muutama minsa päivässä noiden korkojen päällä. Luulin olevani aika tottunut käveleen koroilla, kun lyhyenä ihmisenä oon käyttänyt lisäsenttejä tuovia kenkiä melkein aina, mutta toisaalta viime vuosina oon kyllä tullut hetki hetkeltä mukavuudenhaluisemmaksi ja a) lompsinut tasapohjasissa kengissä tai b) käyttänyt jotain jalassa tosi miellyttäviä korkoja, kuten kiilakorkoja. Kisakenkien veroisilla piikeillä en muista kävelleeni piiitkäään aikaan... Treeniä vaatii siis sekin, mulle vähän sitä hikistä punttisalia vieraampi osuus lajista. :)

Ruokakin maistuu, joten laitetaan sen kunniaksi parit ruokakuvat viime päiviltä. :) 

Uutena tulokkaana ruokavaliossa on greippi, nam. Tänä aamuna surautin sen tosin sauvasekottimella mehuksi, ja siten karvas hedelmä toimiikin mun mielestä parhaiten.

Aamupala idyllisesti läppärin ja gradun äärellä. Mun aikaisemmin jokapäiväinen banaanipannari on vaihtunut pinaattilättyyn, ja se on yllättävän hyvää!

Ja treenin jälkeinen päivällinen niin ikään läppärin äärellä. Bataatit ja kana on ja pysyy ruokavaliossa, ja hyvä niin. Montaa tiimiläistä oli muuten alkanut tökkiä nimenomaan bataatti, mutta itselle se maistuu jostain syystä vielä vähintään yhtä hyvin kuin alussa.

Tässäpä taas tätä tavallista arkea, tosin vain fitness-näkökulmasta ;) Elämään mahtuu onneksi paljon muutakin kivaa, mutta ei siitä täällä blogissa sen enempää, heh! 

Nautinnollisia treenihetkiä ja muistakaahan napsia ne sinkit ja D-vitamiinit joka päivä!