Green day

Mulle on aina ollut selvä juttu, että kasviksia kannattaa puputtaa päivässä paljon. Kuitenkin vasta jokunen vuosi sitten mulle selkiytyi, että kasvisten ravintoarvojen välillä on huikeita eroja, eikä ole ihan sama syökö jäävuorisalaattia vai vaikkapa pinaattia. Energiaa niissä ei kummassakaan ole varmaankaan kuin muutama kalori sadassa grammassa, mutta muuten ravintosisältö on näiden välillä kuin yö ja päivä.

Avainsana on tummanvihreä. Tummanvihreissä kasviksissa on isot määrät klorofylliä eli lehtivihreää, joka auttaa tasapainottamaan kehon happo-emäs-suhdetta, parantaa hapenottokykyä, hellii sisäelimiä ja auttaa solujen uudistumisessa. Vahvaa kehoa ei siis rakenneta pelkällä riisillä ja kanalla...

Vihreitä kasviksia kannattaa syödä pitkin päivää paljon - pari persiljanmurusta ruoka-annoksen päällä ei riitä tuomaan lehtivihreän terveysvaikutuksia kehollesi. Nyrkkisääntönä muistan kuitenkin kuulleeni, että vihreää kannattaisi syödä eri lähteistä; ei esimerkiksi pelkkää pinaattia joka aterialla ja joka päivä.

Monelle vihreän riittävä syöminen vaikuttaa tuottavan hankaluuksia, mutta sitä voi oikeasti melko "huomaamatta" piilottaa milloin mihinkin ruokaan. Varmaan maistuvin tapa on erilaiset smoothiet, joihin voi perinteisempien hedelmien ja marjojen lisäksi sujauttaa vaikka pari kourallista pinaatinlehtiä :). Itsellä harvoin vihreä tökkii, joten nämä mun ruuat on "sitä itteensä" eli ihan rehellisesti vaan niitä rehuja lautasella muun ruuan ohella. Heh.

Ihan ensimmäiseksi postauksen vihreän teeman mukaisesti mahtava vihreä tee -vinkki! Vihreä tee -lajikkeissa on paljon eroja: toiset maistuu kitkerälle ja niitä on hankala saada alas varsinkaan aamutuimaan. Tässä kuitenkin yksi tosi hyvänmakuinen tuote, jota olen nyt lipitellyt muutamana päivänä. Maistuu ihan älyttömän hyvältä JOPA ilman steviaa, ja se on vihreältä teeltä tälläsen herkkuhiiren mielestä jo aika hyvin.

Kaunista.

Mun päivä alkaa aina chlorella-glutamiini -litkulla, jonka nähtyään aika moni varmaan oksentais. Mulle tää on ollut jo aika kauan aamunalotusrutiini, eikä maistu ollenkaan pahalle. Herkkudrinksun kanssa sitten kourallinen erilaisia vitamiineja ja mineraaleja - kyllä potkii :D Jos chlorellaa ei saa alas sellaisenaan, sen pystyy varmaan makunsa puolesta ainakin melkein piilottamaan johonkin smoothieen mikäli sellaisia harrastaa.

Chlorella on merilevä, joka sisältää kaikista maailman kasveista eniten juuri tuota aiemmin mainitsemaani klorofylliä. Siinä on huikea määrä erilaisia vitamiineja ja mineraaleja, ja sillä on elimistöä puhdistavia ominaisuuksia. Vaikka otan vitamiineja myös suoraan purkista, tykkään ajatuksesta, että mahdollisimman iso osa päivän aikana saaduista hyvistä ravintoaineista tulisi suoraan jostain käsittelemättömästä ruoka-aineesta, ja chlorella menee tämän ideologian kanssa hyvin yksiin yhtenä maailman ravintorikkaimmista ruoka-aineista..

Lounaalla mun ruokalistalla on iso kasa vihreitä pakastevihanneksia, yleensä parsakaalia tai vihreitä papuja.

Treenin jälkeisellä aterialla syön yleensä ison kasan salaattia, ja tykkään ihan älyttömästi tuoreesta pinaatista. Sen rakenne on ihanan rouskuva, ja maussa on aromia toisin kuin vaikka lehtisalaatissa. Muutkin tummanvihreät on kuitenkin hyviä, esimerkiksi erilaisia tuoreista yrteistä ja salaattilajikkeista tehtyjä sekotuksia löytyy täältä mainiosti. Ja tosiaan, lehtivihreän lähteitä kannattaa vaihdella, joten pitää itseäkin aina välillä muistuttaa laittamaan salaattiin muutakin kuin pinaattia.

Iltapalakin pitää jollain konstilla värjätä vihreäksi, joten surautan munakkaan sekaan lehtikaalia! Yleensä teen tämänkin pinaatista, jolloin makukin on selkeästi parempi...

Olen törmännyt blogeissa useampaan otteeseen hehkutukseen lehtikaalisipseistä. Lehtikaali on niin ikään tummanvihreä kaalilajike, jossa on huimat määrät ravintoaineita. Koska aina pitää kokeilla jotain uutta, halusin vihdoin testata nuo ihmeelliset ihanuudet ja ostin jättimäisen säkin lehtikaalia. Virhe. Vaikka vihreästä tykkäänkin, nämä oli jotain aivan kamalaa - kitkeriä ja pahanhajuisia. Rakenne oli kyllä ihanan rapsakka, mutta siihen ne hyvät puolet sitten jäikin... Että näillä pitäis alkaa korvata normisipsit? No way, mieluummin oon sitten syömättä sipsejä ollenkaan :D

Jos jotakuta kuitenkin kiinnostaa kokeilla, homma etenee hyvin yksinkertaisesti: lehtikaali huuhdellaan ja kuivataan, pintaan ripotellaan suolaa ja mausteita ja mahdollisesti öljyä (itse en laittanut). Sitten kaalinlehtiä paistetaan uunissa (paistoin n. 200 asteessa) muutama minuutti, kunnes ne ovat kuivia ja rapeita. Tulevat tosi nopeasti valmiiksi, joten varo polttamasta. Näillä sipseillä on tosi paljon faneja, joten ehkä ongelma on vaan mussa - kokeilkaa siis ihmeessä ja todetkaa itse, tykkäättekö! Onhan tämä ideana mainio.

Sitten vain vahvaa ja tervettä kroppaa vihreillä rakentamaan! :)