Raakaproteiineja Ruohonjuuresta

Sain ennen EM-kisoja Kampin Ruohonjuurelta testiin kassillisen aivan ihania tuotteita. Halusin testailla tuotteita dieetin loppumisen jälkeen rauhassa useampaan otteeseen ja niinpä olen sen myös tehnyt.

Testattavien tuotteiden joukossa oli raakaproteiineja, joista mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Molemmat Sprout livingin tuotteet, kurpitsaproteiini ja ituproteiini oli tehty kasviperäisistä, geenimanipuloimattomista raaka-aineista ilman kuumentamista, joten kyse on siis äärimmäisen ravinnepitoisista tuotteista. Tervetullut lisä vähäkalorisen dieetin päätteeksi! Musta tuntui, että mun kroppa suorastaan imi itseensä kaikki hyvät ravinteet näistä tuotteista!

Ituproteiini oli nimensä mukaan valmistettu idätetyistä versoista saatavasta proteiinista ja lisäksi siihen oli lisätty muita erittäin ravinnepitoisia raaka-aineita, kuten macaa ja goji-marjoja.

Tuotteet ovat jauhemuodossa, ja parhaiten ne varmaan uppoavat erilaisiin smoothieihin - etenkin, jos vähänkään arastelee "vihreitä" makuja. Itselleni ne upposivat oikein hyvin sellaisenaan veteen tai mantelimaitoon sekoitettuna ja stevialla makeutettuna...mutta mä en pidäkään omaa makuaistiani enää minkäänlaisena mittarina suositellessani tuotteita muille, sillä jos mä himoan dieetillä macaa, josta moni kaveri saa lähinnä yökkäysreaktioita, niin mun maussa suattaapi olla jotain semisti vinksahtanutta.

Joka tapauksessa paitsi mun mielestä maun, myös ravintoarvojen vuoksi Sprout Livingin tuotteita voi aivan sataprossasesti suositella. Välipalan proteiinilisänä varsin toimivia niillekin, joille esimerkiksi heraproteiini ei syystä tai toisesta sovellu. Oikeastaan ainoan miinuksen voisin antaa tujusta hintalapusta, mutta laatu maksaa, näin se vain on. Itse mietin, että jos on moninkertaisesti hyviä ja kroppaa helliviä ravintoaineita pakattuna pienempään määrään ruokaa, kannattaa siitä silloin pulittaa vähän isompaa hintaakin. Itseen panostaminen maksaa itsensä aina takaisin :)

Mulla itselläni toki on herkkä vatsa, mutta heraa syön silti lähes päivittäin. Sen sijaan mun pikkusisko ei pysty tavallista heraa kohti edes vilkaisemaan kun mahassa jo muljahtaa, ja hänellekin Sprout Livingin tuotteet sopivat ihan täysin. Hän on aiemmin käyttänyt riisiproteiinia, mutta sai nyt syyn täydentää varastoa entistä ravinteikkaammilla kasviproteiineilla.

Protskujen lisäksi sain Ruohonjuurelta Lifefactoryn sheikkerin, jossa sekoitella ihania jauheitani. Tästä ihanaisesta pullosta on tullut ihan mun suosikki ja kannan sitä mukanani joka puolelle. Pullo on lasinen ja päällystetty kumisella suojuksella. Materiaalinsa ansiosta vesikin maistuu tästä paremmalle, kun ällöttävä muovin maku ei liukene veteen. Kumisuojus puolestaan suojaa pulloa kolhuilta, ja onhan se ihan hauskan näköinenkin. :) Lisäksi tykkään korkissa olevasta kahvasta, koska siitä pulloa on niin helppo roikottaa mukana. Veden litkiminen jatkuvasti on aika paljon helpompaa, kun on elämää helpottava vesipullo!

Lasipullo on myös helppo pitää puhtaana, joten olen käyttänyt sitä niin palautusjuoman sekoittamiseen kuin kuuman pakuriteen mukaan ottamiseen. Muovisheikkereille ominaisesta hajusta ei tietoakaan, ja tämä tosiseikka pysyy voimassa varmasti vuosia tästä eteenpäinkin. Varsinkin, kun pulloon saa ostettua mm. varakorkin.

Kiitos Ruohonjuuri aivan ihanista tuotteista! <3 Voin lämpimästi suositella näitä kaikkia laatua, hyvää oloa ja elämän helppoutta arvostaville!

Superruuilla flunssaa vastaan

Alhaisilla kalorimäärillä kovaa treenatessa kroppa on ison stressin alla, ja tämä voi näkyä vastustuskyvyn heikkenemisenä ja johtaa pahimmillaan sairastelukierteeseen. Mä olen onnekseni välttynyt flunssilta kisaprepin ajan tosi hyvin. Eilen kuitenkin herätessä kurkkua kutitteli ikävästi ja mietin että eikä, nytkö mä sitten joudun pakkolepoon... Mutta ihan ilman taistelua en ajatellut flunssalle kuitenkaan antautua ja hyvä niin, koska kurkkukivut onneksi hävisi yhtä nopeasti kuin tulivatkin!

Kuva: CocoVi

Mun taisteluväline nro 1. on nykyisin pakuritee. En ihan todellakaan tiedä mitä tekisin ilman sitä. Koko talvi mentiin ilman isompia sairasteluja (en nyt ainakaan ihan heti muista sellasia), vaikka mies kävi läpi ties mitkä flunssat ja perheelläkin vieraillessa olin kyllä useampaan otteeseen flunssapöpöille alttiina. Uskon, että tähän vaikutti nimenomaan pakuriteen säännöllinen lipittäminen. Viimeistään siinä vaiheessa kun lähipiiristä joku alkoi valitella flunssaoireita, kaivoin aina pakurijauhet esiin ja keittelin itselleni etukäteen taikateet vastustuskyvyn parantamiseksi. Siinä sivussa sain ehkä muutaman kupposen miehellekin juotettua, ja nykyään sekin juo pakuriteet ihan vapaaehtoisesti. :D

Pakuritee keitetään kuivatusta ja jauhetusta pakurikäävästä, joka on koivujen ja muiden lehtipuiden kuorella kasvava lahottajasieni. Vaikka pakurikääpä on puille tuhoksi, se on meille ihmisille melkoinen terveyspommi, jota on käytetty luontaislääkinnässä jo satoja vuosia, mutta joka lääketieteellisesti on hyödyiltään vielä kiistanalainen tutkimuksen vähäisyyden vuoksi. Tutkimuksia tai ei, kannattaa kokeilla ja kokea hyödyt itse. Pakurikäävän kun sanotaan olevan voimakas adaptogeeni, eli toisin sanoen se toimii kehon pikku apurina edesauttaen ulkoapäin tulevien haitallisten tekijöiden torjumisessa.

Haudutan pakuriteetä kattilassa kannen alla aina vähintään tunnin, jotta hyvät ravintoaineet irtoavat jauheesta keittoveteen. Tuoksu tuo mulle mieleen suomalaisen puusaunan, enkä ole vielä kuullut kenenkään vierastavan myöskään pakuriteen mietoa ja lempeää makua. Makean ystävänä lisään omaan teeheni steviaa, ja toki sitä voi halutessaan maustaa muutenkin. Kivoja vivahteita tuovat esimerkiksi lakritsijuuri tai inkivääri!

Uskon, että synteettisiä vitamiinejakin parempi tapa on tukea omaa vastustuskykyä kunnon ruualla, ja muoti-ilmiö tai ei, näihin kuuluu mun mielestä myös nämä ns. superruuat. Superruuat miellän vähän kuin ruokatiivisteiksi, vitamiinipommeiksi, joissa jo pieneen määrään on pakkautunut isot määrät antioksidantteja ja muita hyviä ravintoaineita.

Kuva: CocoVi

Pakurin lisäksi iskinkin orastavan kutituksen kurkkuuni hiipiessä kynteni tähän Kampin Ruohonjuuresta testiin saamaani Cocovin Marjaisa-jauheeseen. Sen sisältämät mustikka, tyrni, marja-aronia, goji, acai ja raakakaakao ovat juuri niitä oikeita vitamiinipommeja ja luonnon parhaita antioksidanttien lähteitä. Tämänkään tuotteen ainesosia ei ole missään vaiheessa valmistusta kuumennettu, joten kaikki hyvät ja kroppaa hellivät ravintoaineet ovat visusti tallella tummassa lasipurkissa.

Purkistakin tiettyjä ruuasta heikommin saatavilla olevia vitamiineja kuitenkin syön - ikään kuin varmuuden vuoksi? Vastustuskyvylle erityisen tärkeinä pidän D-vitamiinia ja sinkkiä, ja ne ovatkin mulla käytössä päivittäin.

Näillä eväillä taistelen nyt loppudieetinkin flunssia vastaan! Enkä todellakaan aio sairastua ;) Kukapa haluaisi suunnittelemattomia taukoja treeneihin tai töihin??? Jos siis sairastelet paljon, suosittelen laittamaan kovat piippuun ja ottamaan nämä aseet käyttöön!

#arkihaaste

Hello! Instagramissa ei voi välttyä #arkihaaste-buumilta, joten mä ajattelin haastaa itseni täällä blogissa ja pläjäyttää muutaman arkipäivän kuvat tänne. Arkeen on siis todellakin palattu ja aamucardiot, salitreenit ja rehun puputtamiset rullaa. Se gradukin tässä koneen näytöllä pyörii, kohta se on valmis, promise to myself. :P

Arki on itse asiassa ihanaa aikaa, ootteko huomannu. Oon nytkin fiilistelly kovasti peruspäiviin liittyviä tuttuja juttuja: aamulenkkejä ja hyvää musaa, ihanan makusia omia pöperöitä ja päättäväisellä meiningillä läpi vietyjä salitreenejä. Joskus jopa gradua kirjottaessa syntyvää flow'ta. Kyllä elämä on ihmisen parasta aikaa :D

Me lähdettiin miehen kanssa heti maanantai-aamupäivällä kisojen jälkeen takasin Lontooseen. Päätin, että maanantaina pidän sellasen pääntyhjennyspäivän ja vaan nautiskelen olemisen sietämättömästä keveydestä, you know. Kierreltiin kaupungilla koko ilta, haettiin sushia ja WholeFoodsista herkkuja: prodejätskiä ja raakasuklaata. Mikä vois olla enää parempaa.

Aurinko ja ilonen mieli. <3

Mä sain valita shoppailumestat (mitään ei tietenkään opiskelijabudjetilla ostettu, mutta shoppaillahan voi anyways ostamatta mitäänkin, eikö niin), joten kierrettiin Lontoon uus LuluLemon Athletica, Reebok Crossfit -vaatekauppa ja mitä näitä nyt oli. Tykkään hiplailla urheiluvaatteita vaikken niitä ostaisikaan - se on vaan se fiilis ja ihan mielenkiinnostakin haluan pysyä ajan tasalla siitä, mitä meille urheilukaman kuluttajille on markkinoilla tarjolla. Mulla itselläni oli joka tapauksessa jo jalassani ihanat Oi! Oi! Brazilin leggarit, joten mitäs uutta olisin edes tarvinnut. :)

"Athletic-induced endorphins are just as good as pub-induced endorphins" - I'd say much better ;)

LuluLemonilla voi olla vaarassa mennä sekasin kaikkien ihanien vaatteiden äärellä...

Miljoonat sporttitopit rekissä...

Reebokilla hiplailin ihan unelmanohutta matskua olevaa pitkähihasta paitaa.

Näköjään löyty jotain muutakin mielenkiintoista

Nam. Mies vei mut macaron-leivoksia maistelemaan Ladurée-kahvilaan mun Lontoon lempipaikkaan Covent Gardeniin. <3 SUOSITTELEN!

Makuvaihtoehtoja oli PALJON. En oo erityinen leivosten ystävä, mutta nää mantelijauhosta ja muusta kivasta tehdyt pikku söpöläiset oli kyllä ihan hyviä.

Suosikkimaku salted caramel.. Nami.

WholeFoods on silti yks mun suosikkikaupoista Lontoossa. Tai suosikkiruokakauppa. Mä voisin viettää siellä tunteja vaan tutkien tuotteita. Ei tarvi edes ostaa mitään. :D ...Huvinsa kullakin :D

Täältä löytyy mitä vaan yrttejä ja vitskuja :D

Tää kuva ihan vaan siksi et voin syödä silmilläni seuraavat neljä viikkoa näitä Japan Centerin susheja. En kyllästy ikinä. Ja kuka sano että take-away-ruoka on huonolaatusta tai tylsää?

Lontoo, Lontoo.

Ei oo helppoo toi ProTanin rapsiminen pois ihosta... Koitin liottaa itteeni kylvyssäkin mitä en yleensä jaksa tehdä, mutta tuloksena semmonen kuiva, halkeilleen ruskeankirjava krokotiilin iho. Ajattelin että tästä kisaväristä sais edes viikoks semmosen nätisti pikkuhiljaa haalenevan kivan brunan, mutta pitkähihasten ja -lahkeisten vaatteiden käyttäminen jatkukoon :D 

Cocovin Smoothie Mix: macaa, lucumaa, raakakaakaota, psyllium-kuitua...

Sain kisaa edeltävällä viikolla Kampin Ruohonjuurelta ihanan tuotekassin täynnä toinen toistaan ihanampia tuotteita testattavaksi. Tuotti vaikeuksia pitää näppejään erossa näistä ihanuuksista, mutta kisojen jälkeen pääsin onneksi iskemään kiinni. Himoitsin eniten tätä Cocovin Smoothie Mixiä, koska jostain syystä mun teki ihan älyttömästi mieli macaa koko loppudieetin ajan. Mä tiedän että mulla on jotenkin kieroutunut makuaisti, mutta macan mausta en vaan voi koskaan saada tarpeekseni. Raakakaakao tulee makulistalla hyvänä kakkosena, joten mitä parempaa voi enää olla kun niitä kahta sisältävä sekoitus? Tämä superfood-jauhe yhdistyy kivasti nimensä mukaan erilaisiin smoothieihin, mutta itse sekoittelin sitä vaan pelkkään veteen ja nautin sellasenaan... TODELLA hyvää. Hankin tätä ihan varmasti jatkossakin. Tämä on myös siitä hyvä tuote, että saa monta hyvää yhdessä purkissa, eikä tarvi välttämättä hankkia kymmentä eri pussukkaa.

Käytän superfoodeja paljon ruuan jatkeena ja lisävitamiinien ja hivenaineiden lähteenä ja uskon, että sillä on ollut iso merkitys mm. siihen, etten kisadieetinkään aikana sairastunut kertaakaan. Aika harva "superruoka" tai tuote on mulla jatkuvassa käytössä, mutta vaihtelen ja testailen erilaisia tuotteita ja käytän kausiluontoisesti milloin mitäkin. Maca esimerkiksi on sellainen, jota olen käyttänyt paljon mm. kausina, jolloin tiedän olevani kovan stressin alla, esimerkiksi tenttiputkien yhteydessä. Macan hyödyt tulevatkin parhaiten esille kropan stressinsietokykyä vahvistavina.

Cocovin Marjaisa -jauhe sisältää mm. mustikkaa, tyrniä, acaita ja goji-marjaa.

Toinen mua vikalla dieettiviikolla kuumotellut tuote oli Cocovin marjajauhe, jossa on kuivattujen marjojen lisäksi raakakaakaojauhetta. Dieetin ulkopuolella mun ruokavaliossa on tosi paljon marjoja, joten tällä voi niitä korvata välillä. Iso plussa siitä, että jauheessa on käytetty myös kotimaisia marjoja, sillä nehän ovat superruokaa siinä missä ulkomaiset serkkunsakin!

Ilmeestä päätellen superfoodeja on tankattu ja on aika siirtyä kuluttamaan kerätyt energiavarastot punttisalin puolelle... ::D

Eka kisojen jälkeinen jalkapuntti DONE

Normipäivä ja perussetti

Aamuhumpalle lähdössä. Tässä sitä #arkihaastetta.

Onneks oon aina yhtä edustava.

Loppukaneetti...

Tee sitä mitä rakastat. Rakasta sitä mitä teet. Arkena ja joka päivä. Life is for living! <3

Hetkiä Fitness Classicia edeltäneiltä päiviltä

Back in business! EM-preppiruokavalioon ja -treeneihin siirrytty ja sushit sun muut herkut parhaan mukaan työnnetty pois ajatuksista seuraavan kuukauden ajaksi. Olo tuntuu ihanan levänneeltä, vaikkei tässä nyt ihan hirveesti ole ehtiny laakereillaan lekotella. Varmaan innostuksella on osuutensa asiaan... Mulla on nälkä nähdä mihin pystyn ja viedä EM:iin nyt viikonloppuna nähtyä parempi kunto, joten sen eteen on sitten pakko tehdä kunnolla hommia.

Nyt tekin kuitenkin mieli alkaa muistella menneitä ja Fitness Classiciin valmistautumista vielä hetken verran, joten kurkistetaas taas kännykän kuvakansion syövereihin :)

Joku päivä jossain välissä :)

Mun dieetti ja viimeistelyt eteni siten, että ne vaan tiukentui loppua kohti. Toisin kuin esimerkiksi meidän tiimin toisella kisaajalla, mulla oli vielä viikkoa ennen kisaa suht nesteinen kunto ja se piti kuivatella vielä niin hyvin kuin siinä ajassa kyettiin. Viimeiset päivät oli siis ruuan suhteen aika karuja, mutta eipä se sinänsä pahalta tuntunut kun treenejäkään ei siinä vaiheessa enää oikein edes treeneiksi voinut kutsua.

Hiilareiden vähyys sai mun pään aluksi niin hitaalle, että mietin mitä tuleekaan esimerkiksi viimeistelyviikon aikana edessä olleesta gradusemmasta, jossa pitäisi jotain ehkä edes hiven älyllistä aivotoimintaa muistuttavaa tekstiä päästää ulos suustaan. Kaikeksi onneksi mun lyhyen karppauskokeilun pahin vaihe olikin nimenomaan ne pari ekaa päivää, joiden aikana ajatus juoksi (tai laahusti) hitaammin kuin mitä edes meikäläiseltä on totuttu näkemään... :D Siitä se fiilis ja jopa aivotoiminta sitten lähti uuteen nousuun, ja loppuviikosta jo pystyin ajattelemaan jotakuinkin järkeviä ohikiitävien hetkisten verran ja myös täpinöin tulevia kisoja entiseen malliin.

Viimeistelyviikolla viimeisteltiin paitsi kuntoa, myös kaikkea muuta ulkoiseen olemukseen liittyvää :). Pääsin taas Suvi Parhankankaan hellään huomaan hoidattamaan kynsiä ja kasvoja. Se fiilis, kun kävelin kauneushoitolasta ulos pitkästä aikaa ja posket oli kuin se kuuluisa vauvan pylly! Suvi teki taikojaan kemiallisen ihonpuhdistuksen ja timanttihionnan avulla ja oli kyllä pitkästä aikaa hoidetun näköiset kasvot. Kiitos Suvi <3 Suosittelen jokaista kunnon ihon kesäkuntoon laittamista kaipaavaa vierailemaan Tampereen Kauneusateljéssa!

Kauneusateljéssa vierailun jälkeen vierailin Tampereen Fressillä :)

Kynnet lähikuvassa. Yksinkertainen on kaunista <3

Vikalla viikolla kävin tekemässä taas yhdet kuvaukset Oi! Oi! Brazilin kanssa. Olin ihan kuolemanväsynyt ja poseeraaminen ja vaatekertojen päälle ja pois kiskominen oli yllättävän rankkaa noin lähellä kisoja. Olin ajatellut, että kunto mahtaa alkaa olla kuvaamiskelpoinen tuossa vaiheessa, mutta eipä tullut mieleen että energiatasotkin saattaisi olla sen kunnon veroiset. No, saatiin kunnialla ainakin jotain purkkiin.

Kun vikoja treenejä alettiin viikolla viedä, alkoi energiaakin taas olla. Mulle jäi elävästi mieleen viimenen aamucardio, jonka tein poikkeuksellisesti ulkona reippaasti kävellen. Arska paistoi ja mun mieli oli niin kevyt kuin olla voi... Ne fiilikset, mitä kisoihin valmistautuminen on mukanaan tuonut on olleet kyllä välillä jotain uskomattoman ihanaa. Se kaikki vaikeuksien voittaminen, urheilun tuoma nautinto, odotus, kaikki se kun päätät vaan uskoa omaan tekemiseen ja antaa sen kantaa. Mä toivon, että tällasia fiiliksiä liittyis myös tuleviin kisapreppeihin, mutta uskon, että tässä ensimmäisessä saattoi kuitenkin olla jotain ihan ainutlaatuista jonka voi kokea vain kerran.

Ihan ihan vikan treenin kävin tutusti tekemässä Kampin Fressillä. Hapoille meni helposti siitä huolimatta, että treeni oli nopeaa ja kevyttä pumppailua. Joten infrapunasaunaan mars. :)

Sitten olikin yhtäkkiä perjantai ja aika rekisteröityä kisaan. Me käytiin Lissun kanssa kimpassa Kultsalla nöyttämässä biksujen alaosaa ja hyväksyttämässä ne, ja siellähän oli meidän ihana Marjokin paikalla tottakai. Mut mitattiin muuten rekisteröitymisessä 153,5 cm pituiseksi, mitä en todellakaan ole. Mä oon satavarmasti 155,5 cm PITKÄ :D Kyllä oli mitta nyt pahemman kerran väärässä :'''D

Annan luona ihasteltiin meidän biksuja vielä kaikessa kimmellyksessään... Oon edelleen ihan rakastunut noihin Sannan bikineihin, joissa kisasin Fitness Classicissa.

Maalari maalasin taloa... Maalausprojekti oli mun eka, kuten kaikki muukin tässä kisassa. Vinkkinä onnistuneeseen väriin voin sanoa, että se ihon kuoriminen ja rasvaaminen ennen kisaa ei todellakaan ole turhaa...

Loppuviikosta aloin näyttää jo aika kirpulta.

Tajusin onneks vaihtaa tummat lakanat kisavärin levityksen jälkeen, koska, noh, joka paikka johon sen jälkeen koskin oli siinä värissä.

Heräsin lauantai-aamuna kevyellä päivetyksellä varustettuna :)

Viimeset Marjolle ja Annalle lähetetyt kuntokuvat. Ehkä voin jo julkasta näitä täällä kun kaapista on tultu ulos ja ootte jo nähneet mut lavallakin :D
Tähän jäikin sitten muuten kunnon tarkkailu vikoina päivinä. Hengasin koko ajan pitkät vaatteet päällä, enkä todellakaan halunnu nähdä itteeni peilistä. Tiesin, että valkut tietää mikä lavalla on hyvä, omaan silmään näytin vaan laiheliinilta, joten en kattonu aiheelliseksi tuijotella kuntoa ja stressata mieltä sillä.

Lauantaina pääsin taas hiilareiden kimppuun, nammmmm

:P Oli muuten jännä, että lauantai olikin lopulta erityisen väsähtänyt päivä, vaikka sain sillon tankata hiilareita taas. Mulla ilmeisesti heitteli verensokerit häränpyllyä, koska olin kyllä super-äksy ja nälkänenkin ihan koko päivän.

Ajattelin sitten vikana päivänä ennen kisaa ruveta harjottelemaan meikkausta pitkästä aikaa. ;D Ihan hyvä idea sinänsä, kun en tosiaan meikkaajaa ollu suunnitellu palkkaavani. Toi meikki näytti ihan supertummalta luonnossa, mutta oli silti tosi laimee versio itse kisameikistä, jonka tein sunnuntaina. Huulet oli ainoot, jotka teinkin kisoihin vaaleampina, koska en vaan kestä noin tummaa huulipunaa itelläni, heh. 

Näitä purnukoita kuolasin koko loppuviikon. Sain Kampin Ruohonjuurelta testiin tälläsiä ihanuuksia, joita mun on tarkoitus teille esitellä jatkossa. Tässä on siis kasviperäisistä raaka-aineista tehtyjä protskujauheita ja muita superfood-ihanuuksia. Nyt tää kisaprepin jatkuminen EM:iä kohti vähän hidastaa mun testailumahdollisuuksia, mutta paria tuotetta oon kyllä jo ehtinyt maistella ja niistä myöhemmin lisää... NAM.

Silmäpussit, anyone?

Tää on ihan paras muistutus siitä, että vaikka kuinka kisakunto näyttäis lavalla hyvältä, niin "luonnossa" se ei usein oo kovin mairitteleva. Mun silmään ainakaan. Mä näytän tässä omasta mielestäni ihan pikkuruiselta nälkälapselta, jolla vaatteet roikkuu päällä kun henkarissa :'D

Kuva saattaa olla lavastettu...tai sitten ei... :D

Vikana päivänä en oikeestaan tehnyt enää mitään muuta kuin relasin pyjama päällä, söin niitä hiilariherkkujani ja olin omissa maailmoissani. Niin ja tein mä sen koemeikin ja hääräilin jotain yleistä mitä ei ollut ennen sitä ehtinyt. Mä tein tietosen valinnan olla seuraamatta mitään lauantain tuloksia Fitness Classicista. Samoin pysyttelin poissa some-kanavista mahdollisimman tehokkaasti. En halunnu nähdä mitään kuvia, tai kuulla kenenkään fiiliksistä. Halusin vaan chillailla kotona ja pitää ajatukset mahdollisimman paljon jossain muualla kuin itse kisassa. Tai tottakai sitä kisaa tuli mietittyä ja poseerauksia käytyä mielessä läpi, mutta koitin luoda vaan mahdollisimman positiiviset fibat itselleni siitä ja olla miettimättä mitään, mikä voisi pilata tulevan päivän. Illalla relasin ja vietin laatuaikaa pikkusiskon kanssa ja menin nukkumaan heti kun vähänkin tuntui siltä että uni saattais tulla.

Kisa-aamuna mulla oli kello herättämässä ja motivoimassa pyyhkimään nopsasti unihiekat pois silmistä...

Heh. Asennetta pitää olla.

...mutta kuinkas kävikään. Kelloa ei paljon tarvittu, koska olin tikkana ylhäällä 5 jälkeen. Haha, mä, aamu-unisten kruunaamaton kuningatar. Ei jänskänny yhtään, ei. ;)

Tää tais olla ainoa mitä varsinaisesti söin ennen kisapaikalle tuloa... Kuivahtanu broilerinpalanen ja bataattia about ruokalusikallinen :D Niin ja kahvi.

Kisapäivään ei tosiaan liittynyt mitään kovin vahvoja tunteita, kuten jo viime postauksessa taisin mainita. Mä halusin tehdä valmistelut pilkulleen oikein, ja olla kerrankin ajoissa. Kaikkein inhottavin tunne koko kisapäivän aikana oli jano - koko ajan meinasin vahingossa mennä juomaan vettä, kun jano oli vaan niin kova.

Kisa-aamun look. FRESH :D Ei kannata tuomita ulkonäön perusteella tota kasvonaamiota - se on yhtä tehokas kuin rumakin :D

Sitten ollaankin jo Annan luona vikat värit levitettynä ja muutenkin puunattuna. Pöllin tän kuvan Annan poikaystävän instagramista!

Vielä vähän paplaria päällimmäisiin suortuviin ja valmista tuli.

:D toi paplari. Ei lisättävää.

Tää on ainoo kuva, jonka oon onnistunu kisapaikalta ottamaan. Mun miehelle lähettämä kuva, jonka lähetin ajatuksella "mulla on ihan liikaa meikkiä/mä en tunnista itteeni peilistä/mä en näytä yhtään iteltäni/apua"...

Huoltaja-Jaana onneks kuvaili meitä vähäsen :) Siinä minä ja Lissu menossa varmaan ekan kerran lauteille!

Tää fiilis... Kiitos Voimariini tän hetken ikuistamisesta! Anna oli jakamassa palkintoja, mä itkin ja se huusi mun korvaan niin nopeesti kaikkee etten saanu mitään muuta selvää kuin että "nainen, sä lähet EM-kisoihin" :::DD <3 <3

Vielä kerran...onnenkyyneleet <3 Kuva body.pictures.fi

Lissu, mä ja Jaana ansaitulla skumpalla <3 Toi fiilis <3

Kisojen jälkeen ekana mut nappasi käsiinsä antidopingtoimikunnan edustaja, ja siinä meni mun tsäänssit mennä juhlimaan villisti voittoa tiimikamujen ja muiden kanssa. No, kannatan ehdottomasti puhdasta urheilua, joten ei valittamista. Ainoo vaan, että istuin testihuoneessa pienen ikuisuuden ja join vettä non-stoppina, koska kroppa oli vaan niin kuiva, ettei ollu paljon mistä näytettä antaa.

Porukoille mennessä ihana äiti oli muistanu mun haaveilleen viikolla sushista, ja siellä odotti kotitekoset makirullat mua <3 Mikään ei ois maistunu paremmalta siinä hetkessä! Ah.

Ajettiin siinä saman illan aikana vielä Tampereelle, mistä meillä oli maanantaina lento Lontooseen miehen kanssa.

Ihania hetkiä, nää haluan muistaa aina.

<3