Hetkiä Fitness Classicia edeltäneiltä päiviltä

Back in business! EM-preppiruokavalioon ja -treeneihin siirrytty ja sushit sun muut herkut parhaan mukaan työnnetty pois ajatuksista seuraavan kuukauden ajaksi. Olo tuntuu ihanan levänneeltä, vaikkei tässä nyt ihan hirveesti ole ehtiny laakereillaan lekotella. Varmaan innostuksella on osuutensa asiaan... Mulla on nälkä nähdä mihin pystyn ja viedä EM:iin nyt viikonloppuna nähtyä parempi kunto, joten sen eteen on sitten pakko tehdä kunnolla hommia.

Nyt tekin kuitenkin mieli alkaa muistella menneitä ja Fitness Classiciin valmistautumista vielä hetken verran, joten kurkistetaas taas kännykän kuvakansion syövereihin :)

Joku päivä jossain välissä :)

Mun dieetti ja viimeistelyt eteni siten, että ne vaan tiukentui loppua kohti. Toisin kuin esimerkiksi meidän tiimin toisella kisaajalla, mulla oli vielä viikkoa ennen kisaa suht nesteinen kunto ja se piti kuivatella vielä niin hyvin kuin siinä ajassa kyettiin. Viimeiset päivät oli siis ruuan suhteen aika karuja, mutta eipä se sinänsä pahalta tuntunut kun treenejäkään ei siinä vaiheessa enää oikein edes treeneiksi voinut kutsua.

Hiilareiden vähyys sai mun pään aluksi niin hitaalle, että mietin mitä tuleekaan esimerkiksi viimeistelyviikon aikana edessä olleesta gradusemmasta, jossa pitäisi jotain ehkä edes hiven älyllistä aivotoimintaa muistuttavaa tekstiä päästää ulos suustaan. Kaikeksi onneksi mun lyhyen karppauskokeilun pahin vaihe olikin nimenomaan ne pari ekaa päivää, joiden aikana ajatus juoksi (tai laahusti) hitaammin kuin mitä edes meikäläiseltä on totuttu näkemään... :D Siitä se fiilis ja jopa aivotoiminta sitten lähti uuteen nousuun, ja loppuviikosta jo pystyin ajattelemaan jotakuinkin järkeviä ohikiitävien hetkisten verran ja myös täpinöin tulevia kisoja entiseen malliin.

Viimeistelyviikolla viimeisteltiin paitsi kuntoa, myös kaikkea muuta ulkoiseen olemukseen liittyvää :). Pääsin taas Suvi Parhankankaan hellään huomaan hoidattamaan kynsiä ja kasvoja. Se fiilis, kun kävelin kauneushoitolasta ulos pitkästä aikaa ja posket oli kuin se kuuluisa vauvan pylly! Suvi teki taikojaan kemiallisen ihonpuhdistuksen ja timanttihionnan avulla ja oli kyllä pitkästä aikaa hoidetun näköiset kasvot. Kiitos Suvi <3 Suosittelen jokaista kunnon ihon kesäkuntoon laittamista kaipaavaa vierailemaan Tampereen Kauneusateljéssa!

Kauneusateljéssa vierailun jälkeen vierailin Tampereen Fressillä :)

Kynnet lähikuvassa. Yksinkertainen on kaunista <3

Vikalla viikolla kävin tekemässä taas yhdet kuvaukset Oi! Oi! Brazilin kanssa. Olin ihan kuolemanväsynyt ja poseeraaminen ja vaatekertojen päälle ja pois kiskominen oli yllättävän rankkaa noin lähellä kisoja. Olin ajatellut, että kunto mahtaa alkaa olla kuvaamiskelpoinen tuossa vaiheessa, mutta eipä tullut mieleen että energiatasotkin saattaisi olla sen kunnon veroiset. No, saatiin kunnialla ainakin jotain purkkiin.

Kun vikoja treenejä alettiin viikolla viedä, alkoi energiaakin taas olla. Mulle jäi elävästi mieleen viimenen aamucardio, jonka tein poikkeuksellisesti ulkona reippaasti kävellen. Arska paistoi ja mun mieli oli niin kevyt kuin olla voi... Ne fiilikset, mitä kisoihin valmistautuminen on mukanaan tuonut on olleet kyllä välillä jotain uskomattoman ihanaa. Se kaikki vaikeuksien voittaminen, urheilun tuoma nautinto, odotus, kaikki se kun päätät vaan uskoa omaan tekemiseen ja antaa sen kantaa. Mä toivon, että tällasia fiiliksiä liittyis myös tuleviin kisapreppeihin, mutta uskon, että tässä ensimmäisessä saattoi kuitenkin olla jotain ihan ainutlaatuista jonka voi kokea vain kerran.

Ihan ihan vikan treenin kävin tutusti tekemässä Kampin Fressillä. Hapoille meni helposti siitä huolimatta, että treeni oli nopeaa ja kevyttä pumppailua. Joten infrapunasaunaan mars. :)

Sitten olikin yhtäkkiä perjantai ja aika rekisteröityä kisaan. Me käytiin Lissun kanssa kimpassa Kultsalla nöyttämässä biksujen alaosaa ja hyväksyttämässä ne, ja siellähän oli meidän ihana Marjokin paikalla tottakai. Mut mitattiin muuten rekisteröitymisessä 153,5 cm pituiseksi, mitä en todellakaan ole. Mä oon satavarmasti 155,5 cm PITKÄ :D Kyllä oli mitta nyt pahemman kerran väärässä :'''D

Annan luona ihasteltiin meidän biksuja vielä kaikessa kimmellyksessään... Oon edelleen ihan rakastunut noihin Sannan bikineihin, joissa kisasin Fitness Classicissa.

Maalari maalasin taloa... Maalausprojekti oli mun eka, kuten kaikki muukin tässä kisassa. Vinkkinä onnistuneeseen väriin voin sanoa, että se ihon kuoriminen ja rasvaaminen ennen kisaa ei todellakaan ole turhaa...

Loppuviikosta aloin näyttää jo aika kirpulta.

Tajusin onneks vaihtaa tummat lakanat kisavärin levityksen jälkeen, koska, noh, joka paikka johon sen jälkeen koskin oli siinä värissä.

Heräsin lauantai-aamuna kevyellä päivetyksellä varustettuna :)

Viimeset Marjolle ja Annalle lähetetyt kuntokuvat. Ehkä voin jo julkasta näitä täällä kun kaapista on tultu ulos ja ootte jo nähneet mut lavallakin :D
Tähän jäikin sitten muuten kunnon tarkkailu vikoina päivinä. Hengasin koko ajan pitkät vaatteet päällä, enkä todellakaan halunnu nähdä itteeni peilistä. Tiesin, että valkut tietää mikä lavalla on hyvä, omaan silmään näytin vaan laiheliinilta, joten en kattonu aiheelliseksi tuijotella kuntoa ja stressata mieltä sillä.

Lauantaina pääsin taas hiilareiden kimppuun, nammmmm

:P Oli muuten jännä, että lauantai olikin lopulta erityisen väsähtänyt päivä, vaikka sain sillon tankata hiilareita taas. Mulla ilmeisesti heitteli verensokerit häränpyllyä, koska olin kyllä super-äksy ja nälkänenkin ihan koko päivän.

Ajattelin sitten vikana päivänä ennen kisaa ruveta harjottelemaan meikkausta pitkästä aikaa. ;D Ihan hyvä idea sinänsä, kun en tosiaan meikkaajaa ollu suunnitellu palkkaavani. Toi meikki näytti ihan supertummalta luonnossa, mutta oli silti tosi laimee versio itse kisameikistä, jonka tein sunnuntaina. Huulet oli ainoot, jotka teinkin kisoihin vaaleampina, koska en vaan kestä noin tummaa huulipunaa itelläni, heh. 

Näitä purnukoita kuolasin koko loppuviikon. Sain Kampin Ruohonjuurelta testiin tälläsiä ihanuuksia, joita mun on tarkoitus teille esitellä jatkossa. Tässä on siis kasviperäisistä raaka-aineista tehtyjä protskujauheita ja muita superfood-ihanuuksia. Nyt tää kisaprepin jatkuminen EM:iä kohti vähän hidastaa mun testailumahdollisuuksia, mutta paria tuotetta oon kyllä jo ehtinyt maistella ja niistä myöhemmin lisää... NAM.

Silmäpussit, anyone?

Tää on ihan paras muistutus siitä, että vaikka kuinka kisakunto näyttäis lavalla hyvältä, niin "luonnossa" se ei usein oo kovin mairitteleva. Mun silmään ainakaan. Mä näytän tässä omasta mielestäni ihan pikkuruiselta nälkälapselta, jolla vaatteet roikkuu päällä kun henkarissa :'D

Kuva saattaa olla lavastettu...tai sitten ei... :D

Vikana päivänä en oikeestaan tehnyt enää mitään muuta kuin relasin pyjama päällä, söin niitä hiilariherkkujani ja olin omissa maailmoissani. Niin ja tein mä sen koemeikin ja hääräilin jotain yleistä mitä ei ollut ennen sitä ehtinyt. Mä tein tietosen valinnan olla seuraamatta mitään lauantain tuloksia Fitness Classicista. Samoin pysyttelin poissa some-kanavista mahdollisimman tehokkaasti. En halunnu nähdä mitään kuvia, tai kuulla kenenkään fiiliksistä. Halusin vaan chillailla kotona ja pitää ajatukset mahdollisimman paljon jossain muualla kuin itse kisassa. Tai tottakai sitä kisaa tuli mietittyä ja poseerauksia käytyä mielessä läpi, mutta koitin luoda vaan mahdollisimman positiiviset fibat itselleni siitä ja olla miettimättä mitään, mikä voisi pilata tulevan päivän. Illalla relasin ja vietin laatuaikaa pikkusiskon kanssa ja menin nukkumaan heti kun vähänkin tuntui siltä että uni saattais tulla.

Kisa-aamuna mulla oli kello herättämässä ja motivoimassa pyyhkimään nopsasti unihiekat pois silmistä...

Heh. Asennetta pitää olla.

...mutta kuinkas kävikään. Kelloa ei paljon tarvittu, koska olin tikkana ylhäällä 5 jälkeen. Haha, mä, aamu-unisten kruunaamaton kuningatar. Ei jänskänny yhtään, ei. ;)

Tää tais olla ainoa mitä varsinaisesti söin ennen kisapaikalle tuloa... Kuivahtanu broilerinpalanen ja bataattia about ruokalusikallinen :D Niin ja kahvi.

Kisapäivään ei tosiaan liittynyt mitään kovin vahvoja tunteita, kuten jo viime postauksessa taisin mainita. Mä halusin tehdä valmistelut pilkulleen oikein, ja olla kerrankin ajoissa. Kaikkein inhottavin tunne koko kisapäivän aikana oli jano - koko ajan meinasin vahingossa mennä juomaan vettä, kun jano oli vaan niin kova.

Kisa-aamun look. FRESH :D Ei kannata tuomita ulkonäön perusteella tota kasvonaamiota - se on yhtä tehokas kuin rumakin :D

Sitten ollaankin jo Annan luona vikat värit levitettynä ja muutenkin puunattuna. Pöllin tän kuvan Annan poikaystävän instagramista!

Vielä vähän paplaria päällimmäisiin suortuviin ja valmista tuli.

:D toi paplari. Ei lisättävää.

Tää on ainoo kuva, jonka oon onnistunu kisapaikalta ottamaan. Mun miehelle lähettämä kuva, jonka lähetin ajatuksella "mulla on ihan liikaa meikkiä/mä en tunnista itteeni peilistä/mä en näytä yhtään iteltäni/apua"...

Huoltaja-Jaana onneks kuvaili meitä vähäsen :) Siinä minä ja Lissu menossa varmaan ekan kerran lauteille!

Tää fiilis... Kiitos Voimariini tän hetken ikuistamisesta! Anna oli jakamassa palkintoja, mä itkin ja se huusi mun korvaan niin nopeesti kaikkee etten saanu mitään muuta selvää kuin että "nainen, sä lähet EM-kisoihin" :::DD <3 <3

Vielä kerran...onnenkyyneleet <3 Kuva body.pictures.fi

Lissu, mä ja Jaana ansaitulla skumpalla <3 Toi fiilis <3

Kisojen jälkeen ekana mut nappasi käsiinsä antidopingtoimikunnan edustaja, ja siinä meni mun tsäänssit mennä juhlimaan villisti voittoa tiimikamujen ja muiden kanssa. No, kannatan ehdottomasti puhdasta urheilua, joten ei valittamista. Ainoo vaan, että istuin testihuoneessa pienen ikuisuuden ja join vettä non-stoppina, koska kroppa oli vaan niin kuiva, ettei ollu paljon mistä näytettä antaa.

Porukoille mennessä ihana äiti oli muistanu mun haaveilleen viikolla sushista, ja siellä odotti kotitekoset makirullat mua <3 Mikään ei ois maistunu paremmalta siinä hetkessä! Ah.

Ajettiin siinä saman illan aikana vielä Tampereelle, mistä meillä oli maanantaina lento Lontooseen miehen kanssa.

Ihania hetkiä, nää haluan muistaa aina.

<3