Porrastreeniä syyssäässä

Tänään hilpasin pitkästä aikaa tekemään vanhan kunnon porrastreenin. Se kuuluu ehdottomasti lemppareihin. Mulla ei ole sitä tän hetken treeniohjelmassa ollenkaan, mutta vaihdoin tänään HIITin siihen, kun ajatus salille ja juoksumatolle lähtemisestä tuntui vastenmieliseltä, mutta kuulas syysmetsä sen sijaan houkutteli ;P Tuli mieleen myös kauhuskenaario siitä, että en taida Lontoosta löytää yhtä idyllisiä porrastreeniolosuhteita kuin Suomen metsistä, joten pakko treenata varastoon...

Porrastreeni on hyvää vaihtelua jalkaosaston treenailuun, ja nyt kun säitä on Suomessa vielä jäljellä, suosittelen kokeilemaan :) Hyvä lämmittely alle ja sitten kipittämään! Portaita voi juosta, kävellä tai pomppia ylös-alas monin eri tavoin - tässä yksi hyvä ja tehokas kombo:

2 min porrasjuoksua askelma kerrallaan
2 min porrasjuoksua joka toiselle askelmalle astuen
2 min porrasjuoksua kylki edellä molemmille puolille
20 leveää kyykkyhyppyä portaalle
3 räjähtävää spurttia portaat alhaalta ylös
20 kylkihyppyä portaalle molemmille puolille
5 min hölkkää

Tee tämä setti kolme kertaa kunnon tehoilla läpi, ja kroppa ja mieli kiittää ;)

Hyvien, treeniin soveltuvien  portaiden tuntomerkit?! No tietenkin tarpeeksi pitkät ja jyrkät ;) Nää oli just niin jyrkät ja hapottavat kuin miltä ne näyttää.

Kerran viikossa on ihan hyvä frekvenssi tällaiselle treenille. Tai sitten voit kokeilla tehdä sitä normitreeniesi sijaan tai välissä aina silloin tällöin - erilainen ärsyke kehittää taas kroppaa ja antaa sille uudenlaisia haasteita :)

Olympia-tunnelmia amatöörin kotikatsomosta

Vuoden 2013 Ms. Bikini Olympia -sijoitukset on jaettu ja upeita naisiahan siellä line-upissa jälleen seisoi! Ensimmäiseksi täytyy sanoa, että tuli itsellekin yllärinä, ettei karsinnat näkyneetkään livenä tuon viime postauksessa linkittämäni streamin kautta :( Koitin itse pysyä kärryillä karsintojen etenemisestä jenkkifoorumeita lueskelemalla. Näin jälkikäteenkin kisoja on kuitenkin kiva fiilistellä, joten jos et vielä ole katsonut, käyppä tsekkaamassa Bikini Olympian karsinta sekä finaali!

Vaikka kuvien perusteella ei niin hyvin kisaajien lavakuntoa ja -presenssiä näe, valitsin karsintojen aikana kuitenkin kuvista omat top-sijoille menijät. Yllätyin, miten nappiin ne sitten loppujen lopuksi meni, vaikka sijoitukset top-6:n sisällä olivatkin hieman eri kuin mitä ounastelin.

Mä oon näissä arviointihommissa täysin noviisi, eli toisin sanoen osaan kyllä sanoa mikä näyttää opmaan silmään kivalta, mutta multa puuttuu se astetta analyyttisempi ote keholajien arvioimiseen ;) Pikku suodatin siis päälle näitä mun kommentteja lueskellessä; mulla ei ole MINKÄÄN sortin tuomarointikokemusta!

Voittajaksi selvisi Ashley Kaltwasser, jonka rakenteella tämä ei kyllä ollut mikään yllätys. Olihan hän tuntemattomampi nimi muiden konkareiden joukossa, mutta rakenne hipoo jo täydellisyyttä bikini-sarjaan. Ashley on siro, nivelten kohdat ja vyötärö kapeat, jaloissa ja yläkropassa ollen kuitenkin sopivasti kokoa. Ashleyllä oli lisäksi tuoda lavalle sopivan treenattu ja tiivis kroppa, jossa ei lihasta ollut liikaa, vaan tasapainoisesti. Kireyskin oli sopiva, eli rasvaprosentti ei liian alhainen: lihaserottuvuutta ei ollut näin ollen liikaa, vaan juuri sopivasti. Bikini fitneksessä rasvoja ei ole tarkoitus viedä niin alas kuin figuressa tai body fitneksessä, vaan sopivan naisellinen look vaaditaan tässä luokassa menestystä havittelevilta.

Kaltwasser pohti itsekin bikini fitneksen vaatimuksia kisan jälkeen omassa FB-profiilissaan:

"Mikä on ideaali bikinifysiikka? Vastaus on erilainen jokaiselle. Urheilulaji, jossa kilpailen, on arvosteluperiaatteiltaan subjektiivinen. Jokaisella on mielipiteensä sen suhteen, mikä on ihanteellinen fysiikka. ..." 

Kaltwasser arvelee myös olleensa altavastaajan asemassa ollessaan monia kilpasiskojaan tuntemattomampi lavalle astuessaan. Kova työ (JA hyvät geenit :D) palkittiin kuitenkin, vaikka kovat nimet seisoivat rinnalla!

Hopeamitalin sai kaulaansa Yeshaira Robles. Tykkäsin kovasti hänen superfeminiinisestä, mutta samalla atleettisesta lookistaan. Takaposesta jäi omaan silmään puuttumaan se jokin - olisiko kunto jäänyt aavistuksen nesteiseksi? Pirteä ja nätti paketti joka tapauksessa :)

Stacey Alexader sai pronssia. Hän osasi poseeraamalla tuoda kroppansa parhaita puolia esille. Mm. etuposessa vyötärö näyttää kapeammalla kuin oikeasti on.

Viime vuoden mestari Nathalia Melo sai tyytyä tänä vuonna 4. sijaan. Melo on oma suosikkini ja tykkään kovasti hänen atleettisesta fysiikastaan ja kropan mallista, vaikkei hän edustakaan sitä äärinaisellista kehon tyyppiä. Hänellä on kapea lantio ja melko pökkelö keskikropan malli verrattuna esimerkiksi tämän vuoden ykköseen, ja näitä puutteita hän on saanut kompensoitua oikeisiin kohtiin kerätyllä lihasmassalla. Tänä vuonna Melo oli bikiniluokkaan aivan liian tiukassa kunnossa ja tästä sakotettiin. Pehmeämpänä sijoitus olisi edelleen voinut olla parempi.

Nathalian jalkaosastosta näkee, että salila ei oo käyty vain zumbailemassa, ja tällaista työtä mä ihailen! Nathalian voi hyvin kuvitella levytangon alla hikoilemassa, ja siksi häneen kai onkin helppo iin monen samastua. Ja siksi uskon hänen keränneen valtavan fanilauman ympäri maailmaa. Suomessa fanitus alkaa mun mielestä tosin mennä jo vähän komedian puolelle, mutta ei siitä sen enempää :D Tuollainen kroppa ei takuuvarmasti ole tullut syntymälahjana. Arvostan.

India Paulino sijoittui viidenneksi. Paulinolla on omaan silmään aika erilainen kroppa kuin muilla top-6-nimillä, mutta hän osaa jälleen tuoda parhaat puolet siitä hyvin esille ja kompensoi puutteita sähäkällä esiintymisellään. Paulinoa onkin siksi kiva katsella lavalla! Tykkään leikittelevästä olemuksesta, mutta isojen jalkalihasten seuraksi olisi kyllä hankittava vähän pakaraakin... Siten saisi keskikropankin näyttämään kapoisemmalta.

Kuuden parhaan sakkiin mahtui myös Amanda Latona. Hänellä on mielestäni tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä lavapresenssi.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä mielenkiintoista katsella kisoja! Omalla kohdallani nämä olivat ekat Bikini Olympia -kisat, joita sen kummemmin olen seurannut, joten antakaa armoa murskakommenttien kanssa ;) Mutta jälleen kuulisin mielelläni teiltä mielipiteitä ja ihan mitä vaan aiheeseen liittyen!

Katsoitteko Ms. Bikini Olympia -kisaa? Kuka oli suosikkinne??

Olympia 2013

Nyt kuulolla! Tänään illalla Suomen aikaa klo 20:30 Olympian fitness-, bikini-, figure-, Women's Physique ja Ms. Olympia -luokkien karsinnat. Finaalit näytetään meidän kannalta vähän heikompana ajankohtana, eli lauantaiaamuna klo 5. Näitä voit seurata täältä. Bikiniluokassahan kilpailee meidän ihana Anna Virmajoki, joten tää on nähtävä..!!!

Lihashuoltoa...vai kidutusta?

Palasin maanantaina Lihashuoltamon Tuijan hoitopöydälle, vuorossa yläkropan hoito. Kerroin jalkalihasten jumien avaamisen viime perjantaina olleen rajua hommaa, mutta tämä, jos mahdollista, oli vielä ihan uusissa sfääreissä.

Mun rintalihakset, etuolkapäät, hauikset ja muutenkin pääsääntösesti kropan etupuolen lihakset oli menny aivan hirveeseen jökkiin. Niitä ei enää itse venyttelemällä ole auki saanu, joten taitavia käsiä tosiaan tarvittiin. Rintalastan päältä lihaskalvoa venytettäessä mietin, et tällästä kipua en ole kokenut varmaan koskaan aikasemmin, mutta kestin miettimällä sitä apua, jonka hoidosta saan.

Kehon etupuolen lihasten kiristyminen ja ongelmat on tosi yleisiä istumatyötä tekevillä, kun kroppa helposti vetäytyy "suppuun" - lonkankoukistajat, vatsa-, rinta- ja käsivarren lihakset lyhenee kun niitä pidetään jatkuvasti istuma-asennossa.

Hieronnan päätteeksi sain vielä yläselkääni ryhtiä parantavan teippauksen, jonka tarkoituksena on muistuttaa lihaksia hakeutumaan oikeaan asentoon. Rintalihakset tuntuu nyt ihanan pitkiltä ja rennoilta (ainakin aikasempaan verrattuna, kröhömm), mutta opitut virheasennot palaa helposti kuvioihin ja ongelmat jatkuu.

Vaikka nyt tälläselle hoidolle oli huutava tarve, tärkeintä on silti huolehtia itse lihashuollosta päivittäisellä ja viikottaisella tasolla. Tähän mennessä oon käyttänyt esimerkiksi foam rolleria vain salilla satunnaisesti (nimim. kova reeni ennen kaikkea, lihashuolto - mitä se oli?), mutta nyt lupaan kyllä hankkia sellaisen myös itselle kotiin! Taitavinkaan hieroja ei nimittäin mua pelasta jos lihashuolto on jatkuvasti kakkossijalla. :(

Hieronnan jälkeen kroppa on ollut väsyny, vaikkakin lihakset on "auki" ja liikeradat tuntuu ihanan pitkiltä ja laajoilta. Pidin tiistaina sen vuoksi vapaapäivän salilta, mutta vielä eilenkin treeni tuntui erityisen hapottavalta, vaikka painot oli pienet ja jätin osan liikkeistä tarkotuksella tekemättä. En tiedä sitten, meniskö treeni paremmin perille kun lihakset toimii oikein, koska jo pikkupainoilla liikkeet tuntui siellä missä pitää? En jaksanut tehdä läheskään yhtä isoilla painoilla kuin yleensä; tuntui että kroppa oli paljon tavallista "huterampi". Tästä suunta kohti vahvempaa ja terveempää, oikein toimivaa kehoa. :)

Lihasten palauttelusta johtuen treenit on pakkautunu pääosin loppuviikolle. Cardio-sessioita on tiedossa vielä useampia, lisäksi kolme punttia. Olen mennyt kehoa kuunnellen eteenpäin, eli jos keho ja mieli on huutaneet ennemmin palauttavaa kävelyä kuin kovaa punttia, olen mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt vaihtamaan treenien paikkaa sen mukaan. Keho on viisas ja vuosien varrella sitä on oppinu kuuntelemaan. Kehitystä ei tule, jos ei malta tehdä välillä kevyitäkin treenejä.

Lihashuollon aion ottaa nyt vielä tehokkaammin ohjelmaan kuin ennen. Ja otan tavoitteeksi myös hierotuttaa kropan läpi vähintään kerran kuukaudessa :)

Food diaries

Heippa! Olette toivoneet ruokavaliopostauksia, joten täältä pesee! Yritin tänään vaihtelevalla menestyksellä kuvata kaiken, mitä suustani alas päivän aikana laitan... Mutta huomasin jo samantien, että osa ruuista on jäänyt kylmästi kuvaussessioista paitsi.

Tänään mulla on ollut lepopäivä, jonka aikana olen tehnyt ainoastaan palauttavan kävelylenkin raikkaassa ulkoilmassa. Treenilataria ja palautusjuomaa ei siis tänään ole tarvittu. Muutoin sellaiset tulevat tietenkin tämän kaiken päälle vielä buustaamaan salihommeleita.

Ateria 1.

Aamu alkaa poikkeuksetta ihastuttavan värisellä litkulla ja kourallisella erilaisia lisäravinteita. Nyt jo huokailette ihastuksesta, eiks vaan? ;) Kuvassa näkyvä vihreä mönjä on veteen sekoitettua chlorellaa, merilevää, joka on uskomattoman ravintorikasta ja jolla on mm. elimistöä puhdistavia vaikutuksia. Chlorella boostaa myös ruuansulatusta ja tukee maksan toimintaa. Todellista superruokaa siis ;) Namilitkuun on sekoitettu myös l-glutamiinia, lihassolujen hajoamista ehkäisevää sekä immuniteettia parantavaa aminohappoa.

Muut aamulla nappaamani lisäravinteet ovat melko "peruskauraa", eli omega-3-rasvahappoja sekä mineraaleja ja vitamiineja, joita kovilla oleva keho kuluttaa paljon. Erityistä huolta pidän aina D-vitamiinin riittävästä saannista, pitäkää tekin! D-vitamiinilla on todettu olevan todella laajoja vaikutuksia terveyteen, joten sen saannista täytyy pitää kiinni kynsin hampain.

Seuraavaksi, jos aamulenkkiä ei ole tiedossa, suuntaan katseen mihinkäs muualle kuin munavarastoihin! ;) Mulla on viime aikoina onneksi ollut mahdollisuus hakea isoja määriä munia suoraan kanalasta, mutta nyt täytyy kehitellä plan B, kun maalla ei ole tarkoitus liikkua yhtä tiheään kuin kesällä. Munia nimittäin menee päivässä kiitettävä määrä, melkein kokonainen paketillinen (sellainen normikokoinen 10 munaa sisältävä, you know).

Kuvassa näkyy myös kaksi mulle tärkeää ruokavalion komponenttia, eli himalajansuola ja kookosöljy. Toivon, että melkein kaikille alkaa pikku hiljaa olla selvää, että sitä perinteistä pöytäsuolaa EI kannata syödä - vaihtakaa se himalajansuolaan tai merisuolaan ja kroppa kiittää. Luonnolliset suolanlähteet ovat keholle välttämättömiä, ja niitä se osaa myös hyödyntää oikein täyttämällä kivennäisvarastonsa. Teollinen suola on lähestulkoon myrkkyä keholle.

Neitsytkookosöljyllä on niin ikään lukemattomia terveysvaikutuksia: immuniteetin tukeminen, aineenvaihdunnan, kilpirauhasen ja hermoston toiminnan parantaminen, ihon vahvistaminen...listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kookosöljy kestää myös kuumentamista hyvin, joten se soveltuu ruuanlaittoon mainiosti. Bonuksena: kookosöljy on mulle myös illan viimeinen elintarvike, sillä puhdistan sillä nassuni :)

Tää on mulle niiin tuttu näky aamuisin: kaurapuurot ja valkuaismunakkaat tulilla! Jos tiedän etukäteen, että aamusta on tulossa superkiireinen, preppaan aamiaisenkin edellisenä päivänä valmiiksi, mutta pääsääntöisesti tykkään sen valmistaa vasta juuri ennen syömistä.

Tässä ei nyt ole hienoa esteettistä kuvaa itse valmiista aamupalalautasesta, mutta hyvin hautuneen kaurapuuron sekaan sekoittelen vielä aimo annoksen jäisiä marjoja, jotka jäähdyttävät puuron nopeasti syömäkelpoiseksi.

Ateria 2.

Aamupäivän herasmoothie <3 Mitä enää tekisinkään ilman näitä? Tätä settiä oon hehkuttanut aiemminkin, ja ohje tämän ihanuuden luomiseen on maailman yksinkertaisin: jäisiä marjoja, heraa, mahdollisesti makeutusainetta ja tarvittava määrä vettä sekaisin kunnon blenderissä tai sauvasekottimella. Better than ice-cream. Käytän itse BBN:n Water Whey -heraa, josta ainakin French vanilla - ja White chocolate -maut menevät täydellisesti tähän.

Smoothien yhteydessä syön yleensä myös pienen kourallisen manteleita, joista saa hormonitoiminnan kannalta oleellisia hyviä rasvahappoja.

Ateria 3.

Lounas on näistä ehkä se perinteisin "bodarisafka": kanaa, riisiä ja parsakaalia. Jottei parsat ihan korvista ulos pääsisi pursuamaan, vaihtelen niitä välillä muihin (vihreisiin) vihanneksiin, esim. vihreisiin papuihin tai kukkakaaliin.

Riisivinkkinä tää kuvassa näkyvä punariisi, jossa on kiva pureskeltava rakenne ja jos ei muuta, se ainakin näyttää lautasella kivemmalta kuin perinteinen täysjyväriisi. ;)

Ateria 4.

Päivällistä varten joutui suorittamaan tällä kertaa vähän isomman prepin, sillä olen mun porukoilla nyt, ja pakastimesta oli mun valmiiksi annostellut pussukat päässeet loppumaan. Siispä bataatit siivuiksi ja uuniin kypsymään! Bataatti on ihan parasta lisuketta, makeaa ja ihanan pehmeää ihan sellaisenaan. Sen maku ei pahemmin kärsi tavasta, jolla sen yleensä nautin...eli aamulla pakastimesta sulamaan, sitten päivä mukana treenikassissa muussautuen ja illalla just sopivasti sulaneena parempiin suihin. (Lämmin ruoka, mitä se on?) Tänään mulla oli kuitenkin luksus-tsäänssi nautiskella bataatti vasta uunista tulleena.

Vähärasvaista jauhelihaa syön pikkupikkupihvin per päivä. Tänään paistelin saman tien piffejä myös perheelle, ja kukin tyylillään: he kokosivat niistä herkkuburgereita, itselleni taas lastasin ihanan salaatin.

Useimmiten paistan lihat uunissa, koska rasvaa niiden paistamisessa en erikseen käytä, mutta jauhelihassa (vähärasvaisessakin sellaisessa) on itsessään sen verran rasvaa, ettei se kärtsää saman tien pannuun kiinni.

Kanaa on jauhelihan seurana jälleen. Tässä vaiheessa tuli kiireinen lähtö, ja hyvin alkanut mahdollisuus nauttia ruoka ihan lautaselta käsin päätyi sitten kuitenkin koko setin (ml. kypsä bataatti ja avocado, joita ei kuvassa näy) muoviboksiin kumoamiseen, sillä me lähettiinkin leffaan... :D

Ateria 5.

Tästä ateriasta ei sitten olekkaan kunnon kuvaa. Söin alkuun ton ihanan kotimaisen ompun sekä täytin päivän rehukiintiöö vielä wokkivihanneksilla. Toi epämääräisen näköinen kasa alemmassa kuvassa on aivan mahtava protskupannari, jossa ei ole mitään muuta kuin kananmunanvalkuaisia, banaania ja steviaa. Koostumus ei nyt näytä parastaan, mutta toi on myös aivan ihanaa. Hyvä herkkuvinkki sellaisille, jotka tietää tykkäävänsä esimerkiksi grillatusta banaanista :) Mustikat päällä kruunaa tän herkun.

Ateria 6.

Tähän kohtaan voisin lisätä prikulleen saman kuvan kuin ateria 2.:n kohdalle: herasmoothie! Can't get enough!

Preppaus

Nämä kaikki siis on mulla lähes poikkeuksetta etukäteen valmistettuina pakastimessa odottamassa parempiin suihin päätymistä. Jos jokaista ateriaa lähtisi erikseen kokkailemaan aina syömisen yhteydessä, päivästä menisi melkoinen siivu vaan hellan vieressä nököttäessä... Lisäksi olen huomannut, että ruokaa laittaessa tekee helpommin mieli napostella ja maistella "ihan vähän", eli on parempi hoitaa iso satsi kerralla valmiiksi, kuin piinata itseään joka päivä houkutusten äärellä.

Isoja määriä valmistaessa hommasta tulee liukuhihnakamaa: käytät raaka-aineet vaa'alla, pilkot oikean kokoisiksi, heität kaikkiin samat mausteet päälle ja kypsennät kaiken kerrallaan. Eikä kiirepäivinä muodostukkaan enää ongelmia syömisten järjestämisessä, kun kaikki on aamulla valmiina ja mukaan otettavissa. En henkilökohtaisesti keksi mitään muuta keinoa syödä näinkään isoja määriä päivässä laadukasta (EI puolivalmisteista kyhättyä) ruokaa.

Ateriavälit

Ruokaväleistä jaksan paasata aina. Ihan vaan siksi että olen huomannut sillä olevan niin ison merkityksen omaan jaksamiseen ja energiatasoihin päivän mittaan. Itsellä yleensä pari tuntia edellisestä ateriasta alkaa nälkä jo muistuttelemaan olemassaolostaan... N. 3 tuntia on kuitenkin pääsääntöisesti sopiva ateriaväli. Liian tiheästi ei kannattaisi ruuansulatusta pommittaa, vaan antaa sen sulatella edellinen ruoka rauhassa. Liian pitkät ateriavälit puolestaan johtaa verensokerin tarpeettomaan heittelyyn ja pidemmällä tähtäimellä aineenvaihdunnan hidastumiseen, mikä taas yleensä edesauttaa rasvan kertymistä kroppaan. Opeta keholle, että sen ei tarvitse pitää pelastusrenkaasta kiinni, niin se kyllä päästää siitä ennen pitkää irti :)

Sitten vain tuumasta toimeen! Säännöllisyys, itsellesi sopivat määrät, mahdollisimman alusta asti itse valmistetut sapuskat - näistä kun pidät kiinni vuodesta toiseen, viikosta toiseen ja päivästä toiseen, niin hyviä tuloksia niin energiatasoissa kuin kropan koostumuksessa ei voi estää. Ruuasta tulee ennen pitkää polttoaine, mutta ainoastaan hyvässä mielessä: niin ihanaa kuin ruoka onkin, ei elämän tarvi enää pyöriä sen ympärillä. Itselleni olen opettanut, että ruoka EI ole palkinto, se ei ole lohduttautumiskeino tai muuten tunne-elämän sääntelyyn liittyvä asia. Vaikka hyvästä ruuasta voi ja pitääkin nauttia, voi sellainen ruuan ympärillä asioiden pyörittäminenkin koitua ongelmalliseksi. Itse olen kokenut, että tietynlainen systemaattisuus ja suunnitelmallisuus toimii parhaiten, ja kaavoista voi sitten silloin tällöin erikoistapauksissa poiketa. 

Rauhaa, rakkautta ja hyviä ruokailuhetkiä!

It's official

Well, it's been official for a while...

...mutta nyt se on suullisen sopimuksen lisäksi mustaa valkoisella ja allekirjoitettu! Ensimmäinen sponsorisopimukseni :)

Hyvät lisäravinteet on olennainen osaa kovaa treenaavan elämää, joten en voisi olla onnellisempi ja tyytyväisempi siitä, että yhteistyökumppaninani on Best Body Nutrition.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Tuskaa ja helpotusta jumijaloille

Kävin tänään parhaassa jalkahieronnassa ikinä! Leijun tällä hetkellä jossain pilvissä ja tuntuu että mulla on jalat taas <3 Oikeastaan hoitoa ei tavalliseksi hieronnaksi voi edes kutsua, vaan enemmänkin se oli lihaskalvojen "aukomista" ja venyttämistä lihasten saamiseksi täyteen lepopituuteensa.

Mulla on jalkojen lihakset ollu jo pidemmän aikaa siinä kunnossa, että niitä ei kotikonstein ole saanu täysin palautuneiksi kovista treeneistä. Keho toimii siten, että kun yksi paikka menee kunnolla jökkiin, tulee toinen apuun kompensoimaan ja kun tällä kaavalla jatketaan tarpeeksi kauan, on kokovartalojumituksen ainekset kasassa. Tärkeintä on, että rangassa olisi palikat kohdillaan, mutta joskus kireät lihakset ympärillä vetää jatkuvasti väärään asentoon ja sillon ne on saatava takaisin täyteen pituuteensa. Mulla on rangassakin ollut omat ongelmansa aikanaan, mutta kumpi oli ensin, muna vai kana (tai lihasjumi vai väärin vääntynyt selkänikama), sitä ei taida ammattilainenkaan osata kertoa.

Siispä piti ottaa suunta Terveysklinikka Lihashuoltamoon Tuija Pelkosen taitaviin käsiin. Tuijalla on vuosien varrella kerrytetty huikea ammattitaito lihashuollosta, ja hän sai jo yhden hoitokerran aikana ihmeitä aikaan mun jalkaosastolla. Tänään ihmeteltiin mun juntturassa olevia pohje-, etureisi-, takareisi- ja pakaralihaksia ja todettiin että tällasiä jumeja ei saada ihan muutamassa viikossa aikaan :) Tuijalla on näppituntumaa spotata just ne mehukkaimmat kireyspisteet ja hoitaa niitä oikeilla tekniikoilla.

Huh mitä fiiliksiä, niin hyvässä kuin pahassa. Huomasin kyllä heti alkumetreillä, että mihinkään day spahan en ollu tullu... Sitä en kyllä tosiaan lähtenyt hakemaankaan! Kaikki kipu oli sen arvosta, että nyt taas veri virtaa ja olo on rento.

Tänä iltana onkin sitten otollinen aika venytellä kunnolla, kun lihaskalvot on kunnolla avattu. Huomenna on tiedossa vapaapäivä, joten siinäkin mielessä tänään oli hyvä aika hierotuttaa kintut. Hieronta kun on lihaksille melkeimpä treenii verrattavissa oleva kokemus, ja varsinkaan samana päivänä ei kannata enää hoidon jälkeen salille suunnata.

Tällä viikolla on uusia treenejä kahlattu läpi jo innolla. Cardioo saa kipittää menemään entistä enemmän, ja sen suhteen odotan jännityksellä, missä vaiheessa tulee taas NÄLKÄ :P~ Mullahan oli ennen Team 24Gold:ssa alottamista taustalla piiitkä jakso jolloin olin cardion suhteen aika laiska tai sitten en vaan sitä yksinkertasesti pystynyt tehdä ainakaan juosten, koska penikat alkoi huutaa armoa jo kerrasta. Ekan ohjelman Annalta saatuani tuijotin silmät ymmyrkäisinä ohjelmaa, joka kertoi mulle että nyt ois nainen sitten tehtävä yhteensä neljä, NELJÄ cardioo viikossa. No, siitä selvittiin. Ja nyt niitä on sitten kuusi. :'D

Tähän mennessä on uuden ohjelman parissa rullaileminen tuntunut vielä ihan hyvältä - lepoviikko alla ja viikkokin vielä osin vaiheessa. Ruokaakin tosiaan lisättiin reilu pari viikkoa sitten jonkin verran, joten ihan jatkuvasti ei enää kuola valuen tarvi haaveilla ja vilkuilla eväskippoja ;D

Treeni-intensiteetti on nyt salitreeneissä eri tavalla kova. Sykkeet on alusta asti korkealla, ja siellä ne on pääsääntöisesti myös tarkoitus pitää läpi treenien. Lisäksi HIITeissä sykkeet saadaan kunnolla kattoon ja hiki lentämään. Melkeinpä suosikiksi on tainnut kuitenkin tulla erilaiset plyometriset (onkohan mut aluperin tarkotettu kenties pomppivaks kaniiniksi?), joissa saa kunnon tuntuman jalkoihin. Voi sitä hien ja maitohapon sinfoniaa :D MUTTA vielä enemmän: voi sitä onnen määrää hyvän treenin jälkeen. Siitä vaan saa virtaa ja hymyä ja aurinko paistaa sinne kuuluisaan risukasaan, let me tell ya'll.

Nyt jatkan gradun parissa, mikä oli mun alkuperäinen suunnitelma. Ps. Paljon blogipostauksia tiedossa seuraavina viikkoina...kun tarkoituksena on kasata gradua ja huolella, you know ;))

Uusi treenijakso alkakoon :)

Sain eilen Annalta uudet sali- ja cardio-ohjelmat - ja BOOM! On meinaan HIITtiä ja kovatempoista kiertoharjottelua sen verran, että saadaan taas tästä tytöstä etittyä uusia vaihteita. Koko kropalle etsitään nyt erilaista ärsykettä tekemällä salitreenit pääasiassa sykkeitä reippaasti ylhäällä pitävien kiertoharjottelutreenien muodossa. Kierroksia on neljä per treeni ja jokaisessa n. viisi eri liikettä, jotka tehdään putkeen. Joka kierroksen välissä sykettä kohotetaan vielä 5 minuutin ajan cardiolaitteessa reippaalla tempolla. Huh!

Tänään ekan treenin aikana hiki kyllä virtas kiitettävästi. Sarjojen välissä ei varsinaisia taukoja ole, joten tällä tahdilla tehtävissä treeneissä ei paljon kaverin kanssa jutella itse kierrosten aikana... Jälkeenpäin fiilis on kyllä mahtava, mut auta armias jos joku tulee tielle kun syöksyn silmät hiestä kirvellen liikkeestä toiseen ;D

Näitä kovasykkeisiä treenejä ja cardion suhteellisen isoa määrää (vs. esim. body fitness) moni kyseenalaistaa. Bikini fitneksen ideologia on kuitenkin (ainakin omien valmentajien metodeja seuratessa) se, ettei meillä ole varsinaista off-kautta ollenkaan. Ympäri vuoden ollaan siinä kunnossa, että periaatteessa vois hyvin heittää vaikka kuvauskeikan vatsamakkaroita piilottelematta. Kisakuntoon ei pitäisi olla kuin muutama kilo matkaa, muuten dieetti käy keholle ja aineenvaihdunnalle kuluttavaksi. Varsinkin jos sitä tekee usemman kerran putkeen jojo-systeemillä, eli ensin kunnon bulkkikausi ja sitten rankka dieettausjakso.

Vähän Nahtalia Melon jalkalihaksia tähänkin päivään!

Mä myös uskon että pikavoittoja ei treenaamisessa ole ainakaan jos haluaa pysyvää muutosta; vuosikin on tosi lyhyt aika opettaa kehoa toimimaan uudella tavalla, joten ollaanhan kärsivällisiä. Silti joka ikisellä treenillä on merkitystä ja ne vievät askel askeleelta parempaan oloon, joten siihenkään ei kannata tuudittautua, että "ei sitä muutosta kuitenkaan hetkessä tule, tehdään työ sitte joskus" ;) Joka treeniin siis sen hetken oma paras kehiin, niin ei tarvi jälkeenpäin jossitella, että olisi pystynyt parempaan!

On muuten älyttömän palkitsevaa kuulla jos pystyn toisinaan inspiroimaan jotakuta alottamaan punttitreenit tai tavotteelliseemman treenin! <3 Viime viikolla palauttavan viikon pumppailuja tehdessäni yksi ihana tyttö tuli kertomaan, kuinka hänen alkaa tehdä mieli treenata kovaa mun treenailuja katsellessaan. Mahtavaa! Jos sinä ihana tyttö satut tätä lukemaan, niin toivon sulle loistavia treenihetkiä ja paljon niiden mukanaan tuomaa iloa ja hyvää fiilistä :)

Teille kaikille muillekin: kovia treenejä!!

Tiimipäivä nro 1.

Eilen kokoonnuimme Team 24Gold -porukan voimin Keravan PowerCenterille treenaamaan, juttelemaan menneiden viikkojen aikana nousseista kysymyksistä ja ekaa kertaa harjottelemaan myös poseerausta. Oli ihana nähdä niin valmentajia kuin muita tiimissä treenaavia tyttöjä!

Ensivaikutelmat posettelusta oli että sitä taitaa tarvita treenailla tässä tulevina kuukausina vähän enemmänkin :D Asennoissa (varsinkin etuposessa) pitkään seisominen menee melkein treenistä sekin ja voin kuvitella että kisatilanteessa kroppa viimeistelyistä kuivana korkkareilla tasapainoillessa voi kramppi iskee :D Mutta hauskaa se oli joka tapauksessa ja voin jo nyt kuvitella että viihdyn lavalla..!

Kisavalmistautuminen tuntuu sen verran kaukaselta vielä, etten ole tarkemmin suunnitellut kisa-asua tai lookkia. Eilen juteltiin kuitenkin niistäkin ja kuultiin Annan kokemuksista kertyneitä vinkkejä ja mielipiteitä bikineistä, kengistä, hiuksista, meikeistä, kisaväreistä jne. Ja kyllähän niitä juttuja jo kannattaa alkaa miettiä, ne on niitä tärkeitä pikku palikoita jotka muodostaa kokonaisuuden miltä koko paketti sitten lavalla näyttää :) Itse oon vähän sen tyyppinen etten ole jaksanut noista kaikista vielä täristä ja intoilla tähän asti kovin paljoa...meen sillä asenteella että kunto on se tärkein juttu mitä tuomareille mennään esittämään, mutta kyllähän noi kaikki näyttelee lajissa tosi tärkeetä roolia.

On kyllä kaiken kaikkiaan iso juttu nähdä paitsi saman lajin puitteissa treenaavia, vieläpä samaan tiimiin kuuluvia tyttöjä säännöllisesti! Sitä jakaa kaikki nää hulluudet kuten kassissa mukana kulkevat lytistyneet kana- ja bataattipussukat, puuttuvien haarukoiden puutteessa käsin syömisen ja hikisenä treenistä seuraavaan siirtymisen. Sitä ymmärtää jotenkin eri lailla samaa asiaa harrastavan ihmisen arjen, kun tietää tasan tarkkaan millasia juttuja se sisältää. Hikeä, minigrip-pusseja, jumittavia lihaksia. Päättäväisyyttä, tahdonvoimaa, mielenlujuutta. Endorfiinia, iloa, energiaa. Kaikkee sitä ja paljon muuta! Ja sen kaiken se toinen parhaassa tapauksessa ymmärtää vaikket edes selitä.

On meillä paras tiimi! ;) <3

ps. Kännykkä unohtu laukkuun koko päiväksi joten kuvasaldo jäi nolliin :/

Kevyen viikon saldoa

Tää viikko on koostunut lepäilystä, gradumietinnöistä ja kaikenlaisista jutuista, joihin ei normitreenit sisältävillä viikoilla ole aikaa. Harmi että pari ekaa päivää meni flunssaa pois niiskutellessa, mutta tulipahan annettua kropalle sitä täyslepoa mitä se ilmiselvästi kaipasi.

Pakuriteetä on tullut tällä viikolla keiteltyä litrakaupalla. En oo mausta mitenkään superinnoissani, mutta hyvin tää Suomen metsien taikajuoma näyttää tepsivän syysflunssaan.

Kävin myös hierotuttamassa yläselkää ja ikuisuudet jumissa olleita epäkkäitä. Mulla on ollut semmonen ongelma, että olkapää- ja toisinaan yläselkätreeni menee liikaa epäkkäille, eli ne kompensoi liikkeissä muita lihaksia. Nyt tuntui, että kireitä lihaskalvoja saatiin kunnolla auki, joten treenitkin alkaa toivottavasti mennä paremmin perille sinne minne pitää :)

Vielä olisin halunnut ehtiä hierotuttaa jalat läpi, mutta en ollut tarpeeksi ajoissa hereillä hieronta-aikoja varaamassa... Nyt oon miehen työpaikkakunnalla, eilen Tampereella, huomenna tiimipäivässä Keravalla ja sunnuntaina Espoossa, joten hierojan löytäminen oikeesta paikasta oikeeseen aikaan ei ollutkaan niin helppoa...varsinkin kun olisin halunnut olla varma että pääsen oikeesti hyvälle hierojalle enkä maksa mistään silittelystä. ;)

Hieronnan lisäksi oon palautellut kroppaa rennoilla kävelylenkeillä ja venyttelyllä. Niitä pitäis tehdä enemmän - mistä sais vaikka yhen lisäpäivän viikkoon?! Tälle viikolle on ohjelmassa lisäksi vielä yks koko kropan läpi pumppaileva kiertoharjottelutreeni, jonka ideana on kuljettaa verta lihaksiin ja saada niihin kotiutuneet maitohapot liikenteeseen. Lihaksia ei siis väsytetä vaan ainoastaan herätellään.

Taas se yksi postauksen pakollinen ruokafoto. Kalaa, riisiä ja papuja eli gourmeta suoraan muovikiposta on the go.

Ens viikolla on sitten aika palailla taas kovien treenien pariin ja nyt niitä jo oottaakin innolla! Varsinkin kun tiedossa on uuden ohjelman alottaminen. Meidän tiimissä ohjelmat päivitetään 6-8 viikon välein, jottei keho totu tietynlaisiin ja tietyllä kaavalla kulkeviin treeneihin. Innolla odotan, mitä Anna mun pään menoks keksii seuraavien viikkojen ajalle.

Odotan ku pikkulapsi myös huomista tiimipäivää meidän ihanien Team 24Gold -tyttöjen kanssa! Me kokoonnutaan huomenna Keravalle Marjon PowerCenterille oppimaan uutta, jakamaan kokemuksia ja mm. harjottelemaan poseerausta ekaa kertaa ;) Can't wait!!

Kerkesin tällä viikolla myös piipahtaa moikkaamassa kampaajaa! Se on mulle harvinaista herkkua: koska mulla on käytännön syistä aika helppo hiustyyli (pitkät ja oman väriset), käyn yleensä 1-2 x vuodessa tasaamassa latvat ja ehkä sävyttämässä tukan. Mielelläni kävisin vaikka joka kuukausi, mutta oon liian köyhä ja kiireinen. Ainoo miinus pitkässä tukassa onkin että sen leikkaamisesta ja sävyttämisestä joutuu pulittaan pitkän pennin.

Nyt rupeen selvittelemään mun mahdollisuuksia päästä salille täällä Huittisissa! Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua!

Salil eka salil vika

Terveisiä täältä vapaapäiväläiseltä, joka just nukku melkein puoleenpäivään<3! Herättyäni oon lähinnä syöny, juonu litroittain pakuriteetä ja kattonu YouTube-videoita. Tällästä päämäärättömyyttä vaan niin tarvii joskus...mutta ei kyllä liian usein! :D Huomaan että jo tässä muutaman tunnin toimettomuuden jälkeen alan katteleen kelloa ja miettiin että mitenkähän tän päivän aikataulutan. Flunssakin on helpottanu jo onneks, joten ei varmaan tarvi koko viikkoa viettää neljän seinän sisällä.

Mutta otsikkoon viitaten, tässä teille päivän viihde:

Ja vielä päivän todellinen lmao rofl -momentti:

RAHKAMUIJAN blogi! Ihanaa että fitness-lifestylen ilosanoma leviää :'D Omat "saan täst niin paljon energiaa ja parsakaali on oikeesti hyvää" -hehkutukset on ihan samaa kategoriaa, ahahaha... Käykää oikeesti lukemassa, ihanan puhdistavaa nauraa välillä räkäsesti kaikelle!

<3

Tää tyttö rupeaa nyt sumplimaan loppuviikon aikatauluja ja parantamaan itseään edelleen pakuriteellä ja mustaviinimarjoilla. Loppuviikon ohjelmassa tiedossa muun muassa hierontaa, palauttavia kävelylenkkejä ja TIIMIPÄIVÄ! Jeee!

Palauttelua kropalle ja pääkopalle

Tällä viikolla mulla on ensimmäinen palauttava viikko sitten valmennuksen alotuksen. Ihan kuin kroppa olis aavistanu sen etukäteen, koska mulle pamahti viikonloppuna armoton räkätauti. En muista koska oisin viimeks ollu flunssassa (voidaan mitata ainakin vuosissa se aika), mutta nytpä sitten oon.

Viime viikon alun tenttiinlukutunnelmia gourmet-mätön parissa ;P (Yksi ateriakuva on pakko saada ympättyä postaukseen mukaan.)

Parempaan aikaan tää tauti ei tosin treenien kannalta olis voinut osua, jos nyt positiivisia haetaan. Kevyt viikko oli tiedossa muutenkin, ja nyt siis kropalle sitä ansaittua lepoa ja hellittelyä. Vaikka oonkin tottunut kohtuuisoille treenimäärille ja korkeille tehoille, on uudenlainen treeni varmaan ollu tietynlainen shokki elimistölle. Ja toivottavasti onkin, koska ei kipuu ei hyötyy, eiks ni ;) Samalla alussa minimeihin vedetyt kalorit oli varmaan omiaan alentamaan vastustuskykyä, ja nyt sitten vaan pääsi flunssa lopulta puhkeamaan päälle.

Mutta lomaa pääkopalle myös vähän; kävin tänä aamuna pää sumussa rustailemassa yliopistourani viimesen tentin! Niin mahtava fiilis sen johdosta :) Oon lipsahtanu vähän semmosen ikuisuusopiskelijan moodiin tässä viime vuosina, mutta nyt alkaa vihdoin olla taputtelua vaille loppusuoralla KTM-tutkinto!

Yliopiston kirjasto tuli aikoinaan liiankin tutuksi, mutta TJ-ei enää niin montaa! Yeah!

Kevyt viikko on muuten jokaiselle urheilijalle paikallaan aina sykleittäin muutaman intensiivisen treeniviikon jälkeen. Kevyen viikon aikana treeni on enemmän pumppailevaa ja kepeää, jotta lihaksiin kerrytetyt kuona-aineet saadaan huuhdottua ulos. Kukaan kovaa treenaava ei voi ikuisesti vain treenata kovaa antamatta kehon välillä palautua, vaan ottaakseen taas kovaa ärsykettä vastaan ja kehittyäkseen entistä vahvemmaksi keho tarvitsee huilia. Itsellä on ainakin sellainen sisäänrakennettu ominaisuus, että jos ei kukaan erikseen käske höllätä niin sitten mennään täysiä. Siksi onkin super että valmentaja nyt käski löysäämään tahtia viikon ajaksi.

Muistakaa tekin ottaa rennosti välillä :*

Expon jälkimaininkeja

Meidän promocrew feat. bikiniammattilainen Tawna Eubanks (keskellä).

Viime viikonloppu tuli vietettyä Lahdessa Nordic Fitness Expossa. Olin Body-lehden osastolla töissä ja täytyy kyllä heti alkuun sanoa, että oli ihan mielettömän hauskaa tehdä promoa vaihteeksi! Meillä oli hauska ja tehokas tiimi, messut itsessään tietty täynnä kaikkea kiinnostavaa ja asiakkaat hyvällä tuulella. Mikäs sen parempaa! Viikonloppu meni nopsasti eikä 12h työpäivä lauantaina tuntunu pahalta laisinkaan :)

Body-lehden osastolla vierailijoita riitti!

Koutsi-Annakin ehti moikkaamaan sunnuntaina. Lauantaina oli vähän muita touhuja - piti käydä nappaamassa pysti bikini pro -luokan voiton kunniaksi ja paikka Olympiaan! Nice job!

Ihastuttava (ja NIIIN pieni!) Lacey DeLuca, bikiniammattilainen Jenkkilästä. Hän matkaa niin ikään kisaamaan Olympia-tittelistä. ps. Mua alkaa huolestuttaa mun käsien koko tän naisen seurassa :'D

Aly Veneno, bikini pro hänkin. Meillä oli vähän tota kokoeroa? :D

Tiimikaverini Egle Eller-Nabi, eestiläinen kisaaja, jonka tähtäimessä ovat MM-kisat viikon päästä. Woop woop!

Figure-ammattilaisten voittaja Kati Alander. Magee fysiikka.

Meidän ihana promotrio. Näiden tyttöjen kanssa oli hauskaa koko viikonloppu, kiitos Sanna ja Caroliina!

Katselin lauantai-iltana pro-bikinin finaalin, josta Anna oikeutetusti nappasi kirkkaimman mitalin. Hän matkaa seuraavaksi kohti Olympiaa edustamaan Suomea yhdessä figurevoittaja Kati Alanderin kanssa, historiallisesti Suomen ensimmäisenä bikiniedustajana. Hieno tsemi Annalla päällä!

Suomenmestaruuksista kisailtiin puolestaan sunnuntaina, ja bikiniluokista mulle jäi suoraan sanoen aika ristiriitaset tunnelmat päällimmäiseksi. Moni sanoo, että motivaatio kisata nousee kisoja katsellessa, mutta itselläni kävi päinvastoin. Veikkasin finaaleihin menijät ihan väärin, omat suosikit putosi ekojen joukossa. Jäljelle jääneiden (osan) en voi sanoa omalla kohdallani motivoivan kovaan treenaamiseen ja diettaamiseen ensi vuoden suomenmestaruuksia kohti, joten jäljelle jäi aika tyhjä fiilis. Kaikki tytöt lavalla tietysti kuvankauniita, mutta aika erinäköisiä kuin oma urheilijaihanteeni. Tuntui että olisi ollut ennemmin katsomassa missi- tai fitnessmallikisaa... :( Poikkeuksena overall-voittaja, joka oli yksi niistä urheilullisemman näköisistä jatkoon menijöistä.

Enkä halua tietenkään dissata kenenkään kovan duunin tuloksia, mutta toiselle kova duuni ei varmaan ole sama kuin toiselle. Itseä ei todellakaan motivoi nähdä hullun lailla vaivaa lihasmassan kasvattamiseksi jos linja suosii nuorta ja ns. luonnostaan hyvältä näyttävää kroppaa. Fakta on, että  jos 5-10 vuotta osaa osallistujista vanhempana menen näyttämään kuntoa line-uppiin, on se ihan erilainen vaikka rasvaprosentti olisi ihan sama. Itse haluan aikanaan mennä näyttämään kovan työn tulokset, jotka syntyvät monien vuosien aikana tiukkalla treenillä ja puhtaalla ruualla - ei nuoruudensiloista ihoa joka on meillä kaikilla aikanaan ollut.

Kuulisin mielelläni teidän lukijoiden kommentteja tähän liittyen! Arvostan jokaisen kisaajan työtä ja vaivaa, mutta kyllähän sen näki että meidän finaaleihin päässeet biksukisaajat on aika eri planeetalta kuin jenkkiammattilaiset (joidentyyppinen fysiikka on ainakin oma tavoitteeni).

 Muoviboksit kulkivat kiltisti mukana koko viikonlopun.

 Muuten expoviikonloppu oli tosi onnistunut ja hauska! Treeninälkä kyllä kasvoi, mutta mietintämyssy on päässä omien kisatavoitteiden suhteen. Aika näyttää, ja valmentajienkin kanssa olis varmaan hyvä jutella ;)

Kovia treenejä kaikille <3