-

maanantai 5. elokuuta 2013

Viime viikon kuulumisia

Viime viikon treenit sujui yhtä lukuunottamatta aivan mahdottomalla energisyydellä. >:D Perjantaina kuitenkin meinasi jo tytöstä puhti loppua viikon vikan puntin eli tällä kertaa selkätreenin aikana, ja sarjoihin oli varsinkin alussa vaikea saada tiettyä draivia. En tykkää yhtään siitä fiiliksestä, kun lihas tuntuu "löysältä" ja tehoja saa kaivaa jostain penkin alta. Yleensä mulla kuitenkin treenin edetessä tuntuma paranee ja loppujen lopuksi jälkeenpäin jää hymy huulille. Niin silläkin kertaa. Päätin kuitenkin siirtää viikon vikan aamulenkin ja porrastreenin sunnuntaille ja huilia koko lauantain, kun kerran vapaapäivän tarpeessa tunnuin olevan.

Treenitehoista puheenollen, viime viikon loppupuolella otin ensimmäistä kertaa käyttöön myös maltodekstriinin, jota ei aiemmin ole sheikkeriini eksynyt, ja huomaan sen antavan paitsi energiaa, myös pumppia lihaksiin. Oli se sitten nestettä tai mitä vain, mutta jotain sinne lihaksiin kertyy enemmän hiilihydraattipläjäyksen tuloksena. Otan maltoa sekä ennen että jälkeen treenin ja määrä on aika pieni (esim. ennen treeniä 20 g), mutta niin on tyttökin.



(Viime) viikon "mä hikisenä ja rättiväsyneenä mutta niin onnellisena" -kuva, oisko ollu penahaukkatreenin jälkeen. Treenien jälkeen fiilis on poikkeuksetta euforinen vaikkei, ööh, ilme sitä nyt näköjään ihan aina kerrokkaan.

Kuntokuvatkin jäi taas viime viikolta ottamatta (oon tähän mennessä muistanut ottaa/otattaa miehellä yhdet...), joten on se hyvä että jää edes jotain todistusaineistoa kunnon kehittymisestä. Paino on valmennuksen alettua laskenut, mutta vain hyvinhyvin hitaasti eli ehkä noin kilon pari tän viimesen neljän viikon aikana - toivon että se kertoo siitä, että kehonkoostumus menee kohti toivottua suuntaa eli fläsää enemmän painavaa lihasta tulee pikkuhiljaa. Pitäis ehkä alkaa pitää hieman tarkemmin kirjaa painon kehittymisestä ja muistaa tosiaan se kuvien ottaminen säännöllisin väliajoin. Kehitystä kun ei kannata liiaksi vaa'alta tuijotella, vaan keskittyä ennemmin siihen, että kehonkoostumus muuttuu vähärasvaisemmaksi (tiettyyn rajaan asti tottakai ;) ja lihaisammaksi!

Mutta siis mitkä ihmeen kuntokuvat? Jos ei kehonkoostumusmittauksessa ole mahdollista jatkuvasti rampata, kertovat biksuissa edestä, takaa ja sivuilta otetut kuvatkin hyvin, millaista kehitystä kropassa tapahtuu. Kuvat kannattaa ottaa toisiaan vastaavissa olosuhteissa (esimerkiksi lepopäivän aamulla), jolloin ne antavat käsityksen siitä, miten keho muuttuu treenin ja ruokavalion myötä. Kun niitä kuvia muistaa räpsiä ja vertailla edellisiin tasaisin väliajoin, saattaa yllättyä siitä, miten paljon muutosta tapahtuu, vaikka peili ei ole kertonut ollenkaan samaa. :) Silmä tottuu omaan ulkonäköön niin nopeasti, ettei muutosta kovin hyvin peilistä huomaa ainakaan useampaa viikkoa tai kuukautta lyhyemmällä aikavälillä.


Uusi hieno treenikassi! Thanks BBN :)

Eilen järjestin jo sunnuntai-iltojen perinteeksi muodostuneen master chef -tuokion ja kokkailin hiki hatussa evästyksiä tälle ja vähän ens viikollekin. Padoissa ja pannuissa muhi muun muassa täysjyvä- ja punariisiä, bataattiranskiksia, kanaa, kalaa ja vihanneksia. Jälleen taputin itseäni olalle urakan jälkeen; tässähän on seuraavan kymmenen päivän ruuanlaittohuolet tipotiessään! Aamulla näppärästi parit boksit tai pussukat pakkasesta messiin ja kokkailut on sillä kuitattu.




Tän päivän kaupasta haetut hätäeväät duunissa: pakasteparsakaalia, kanan tilalla tonnikalaa, keitetyn riisin tilalla riisikakkuja - ja kurkusta alas nää saadaan vuorisuolan + pizzamausteen avulla... Makuelämys hipoi vähintään mun miehen vakkaripizzerian tonnikalapizzaa.

....Mutta kuinkas sitten kävikään? Vaivalla kokatut eväät oli mun aamulla bussissa istuessani edelleen jääkaapin perukoilla. Fail.

No, huomenna paremmalla onnella (tai muistilla? Vai mikä se oli?).


Treeni-iloa kaikille!

2 kommenttia:

  1. Sullakin on ihan huippu blogi! Ja olet muuten tosi hyvässä kunnossa myös, on treeni mennyt kohdalleen! Jännä juttu, että entisiä kilparatsastajia tuntuu tälle fitnesspuolelle siirtyvän vaikka miten paljon, mistä lie johtuu :) Mitä itse koet saaneesi ajalta ratsastusurheilun parissa, onko se opettanut sinulle jotain erityistä? :)

    Ps. Seuraan blogiasi bloglovinissa!

    VastaaPoista
  2. Kiitti ;) Ratsastus ja hevosten omistaminen opetti säännöllisille päivärytmeille ja ehkä siis nauttimaan tietynlaisesta kurinalaisuudesta ja ymmärtämään tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden merkityksen tulosten saavuttamisessa. Hevoshommia kaipaan yhä - ehkä vielä jonain päivänä omistan taas oman hepan :) Tsemppiä treeneihin niin satulassa kuin salilla!!

    VastaaPoista

Jätä viesti <3