-

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Fuck skinny? - WTF?

Kun nyt pääsin viime postauksessa hyvin vauhtiin, niin jatkan samalla paasausteemalla. Mulla on nyt hirvee tarve puuttua maailman epäkohtiin... Näen paljon nuoria tyttöjä jotka voi huonosti sitä huolimatta, että mainostavat voivansa mahtavasti ja ihanasti kun elävät "tervettä fitness-elämää". Kun kaikki muutkin niin munkin pitää.

Mutta kun motivaatio tulee ulkopuolelta ja se rakkaus omaa kehoa kohtaan puuttuu ja sen sijaan on pakonomainen tarve näyttää nyt-heti-samantien joltain mitä ei itse ole niin tulos: väkinäistä tekemistä ja iso liuta tyytymättömiä tyttöjä.

Mä en henkilökohtasesti ite tykkää yhtään näistä "Fuck skinny - get fit" -"motivaatio"kuvista, koska ne on ihan turhaa meuskaamista ja lähtee mun mielestä "motivoimaan" vääristä lähtökohdista. On oikeasti olemassa paljon ihmisiä, jotka on kehontyypiltään laihoja ja joille lihasten kasvatus on vuosien ja taas vuosien duuni. Meeppä nyt sitte sellaselle sanomaan että "fuck skinny"?? Tosi hienoa ja inspiroivaa. Ihailtavaa motivoimista. Mä en myöskään näe mitään hienoa siinä, että ihmisen katsotaan olevan arvokas vasta sitten, kun se on muuttanut ulkomuotoaan johonkin suuntaan - oli se sitten läskistä laihaksi tai laihasta lihaksikkaaksi. Kyllä siinä vaiheessä on jotain vialla jos tolla perusteella ihmisen arvo määritetään.










Nyt vähän skarppausta fitness-ihmiset! Voitte motivoida muillakin keinoilla kavereita urheilullisen ja terveen elämäntavan pariin! Ketään ei palvele tietynlaisen kehontyypin halveksunta, vaikka toisenlaista itse ylistäisikin. Omalla esimerkillä voit näyttää, miten itse asiat teet ja mitä vaikutuksia sillä sun elämään on, mutta varsinkin nuorille on mun mielestä vaarallista ruveta latomaan mitään yksiä ainoita totuuksia siitä, miltä pitää näyttää, miten pitää treenata ja mitä täytyy syödä. Jokaisen keho toimii omalla tavallaan enkä mä vieläkään jaksa uskoa, että parhaita tuloksia tulee itseinho motivaattorina. Kun ymmärrät rakastaa sun kehoa, niin se rakastaa sua varmasti takasin.


Tottakai jos ihminen on esimerkiksi täysin liikuntaa harrastamaton sohvaperuna ja terveys on huonolla tolalla liikkumattomuuden takia, voi olla paikallaan kehottaa ottamaan itseensä niskasta kiinni ja muuttamaan elämäntapojaan. Onhan lihasmassalla tutkitusti paljon terveysvaikutuksia ihmiselle. Mutta liikkuvaa, tervettä ihmistä on ihan turhaa hänen kehontyypistään halveksia ja riehua joidenkin hemmetin "fuck skinny" -hokemien ja -kuvien kanssa! Mä tunnen lukemattomia erilaista liikuntaa harrastavia ihmisiä, jotka ovat terveitä ja nauttivat liikunnan tuomista hyvistä jutuista omalla tavallaan, mutta ovat silti täysin erinäköisiä: laihoja, pulleita, lihaksikkaita tai vähemmän lihaksikkaita. Niin kauan kun liikunta tuo terveyttä ja hyvää oloa ja tavoitteena ei ole esimerkiksi tulosten parantaminen tietyssä kilpaurheilulajissa, on musta ihan sama onko se treenaaja jonkun mielestä laiha, fit vai pullea. Terveellisissä rajoissa siis.

Lopettakaa nyt hyvät ihmiset toi laihuuden halveksinta! On tavallaan niin mahtavaa, että liikunnallisuus ja terveet elämäntavat on tulleet muotiin, mutta samalla niin sairaan oksettavaa, että niiden varjolla jotkut kokevat oikeudekseen halveksia muita ja muiden vartaloita. Mä haluan ainakin kaikille fitnesstä harrastaville ystävilleni muistuttaa aina jos mahdollista, että he ovat ihan yhtä upeita ja ihania ihmisiä ja persoonia, oli sitten isot lihakset jo plakkarissa tai vaadittiin siihen vielä kymmenen vuoden projektia. Ja niitä jotka ei fitnesstä harrasta, en koe mitään tarvetta lähteä "käännyttämään" omista treenaustavoistaan, vaikka jauhankin ihan mielelläni vaikka tuntitolkulla aiheesta ja neuvon, jos joku sattuu olemaan kiinnostunut.

Tietenkin on myös mahtavaa, jos laihuusihanteen pikkuhiljaa unohduttua anoreksiat ynnä muut laihuuden ihannoinnin seurauksena alkaneet sairausepidemiat saadaan kuriin, mutta toisenlaisen vartalotyypin pakonomainen tavoittelu tuo taas helposti mukanaan toisenlaisia syömishäiriöitä. :( Mistä asti se on esimerkiksi ollut ei-hyväksyttävää, jos naisella on lättänä pehva?? Tottakai jokainen saa ihan täysin vapaasti kasvattaa pakaralihaksiaan mutta musta on uskomatonta, että nyt kun tää iso peppu -villitys on käynnissä (ihan verrattavissa mihin tahansa muuhun villitykseen ja muoti-ilmiöön, myös siihen aikaisemmin vallinneeseen laihuuden ihannointiin), niin naiset kilvan haukkuvat sellaisia, joiden peppu ei kovin helposti kerää rasvaa eikä lihasta tai toisaalta myös soimaavat omaa takalistoaan lättänäksi tai muodottomaksi. Oon myös kuullut näistä tapauksista, että nuori tyttö on ollut valmis tekemään mitä vaan saadakseen vähän täytettä hitaasti kasvavaan takaosastoon. Puhun siis nyt niistä (kilpaurheilussa) ei-sallituista keinoista. Surullista.

Mä ihailen kovaa työtä ja sinnikästä, tavoitehakuista treenaamista ja teen sitä myös itse. Ja rakastan kehonrakennusta. Mutta kyseenalaistan aina joka ikisen pikku "motivaattorin", joka postaa näitä tietynlaista vartalotyyppiä halveksuvia kuvia. Ihan senkin takia, että se mustamaalaa mun mielestä koko meidän lajia antaen ymmärtää, että meillä luullaan olevamme kaiken muun yläpuolella. Sellainen asenne nyt vaan sattumalta kopsahtaa monesti omaan nilkkaan.

Tavoitteena mulla itselläkin on kehonkoostumuksen muokkaus. Mutta en arvosta, jos mut määritellään sen perusteella, olenko siinä onnistunut vai en. Mun keho mun säännöt ja jatkan matkaani edelleen hyvä fiilis pitkän tähtäimen ykkösprioriteettina.

Huoh. Enemmän rakkautta ja vähemmän vihaa, kyräilyä ja muiden mollaamista tähän maailmaan. Mitä kukaan toisen haukkumisella voittaa. Tai itsensä haukkumisella ja mollaamisella. Ei ainakaan itselleen yhtään parempaa oloa, tai parempaa kroppaa. Sori nyt vaan.

Ei mulla muuta tällä kertaa.

ps. Taidan olla tulossa vanhaks.

:D

pps. Ens kerralla taas jotain muuta kun paasausta, vaikka selfieitä ja fitnessintoilua.

2 kommenttia:

  1. Asiaa taas kerran! Tämmöisenä 175 cm pitkänä ja luonnostaan pienikokoisena voi allekirjoittaa joka sanan tuosta fuck skinny -ajattelun turhuudesta. Minullakin kaikki saamani lihas on ollut työn takana, painoa kun ei tule läskinä eikä lihaksena kovin helposti ja jakautuu joka tapauksessa esimerkiksi jalkaosastolla niin pitkälle alalle että superkurvikkaan lihaksikasta lookkia saisi todella, todella kovalla työllä tavoitella. On hyvä, että kauneusihanne on muokkaantunut vähän lähemmäs sellaista, jota kohti voi helpommin pyrkiä ja jonka eteen voi realistisemmin tehdä töitä kun mallimainen hoikkuus on monille vaan käytännössä mahdotonta saavuttaa. Mutta jälleen kerran mennään toiseen ääripäähän ja esimerkiksi just tuo Nicky Minaj -perseimplanttitouhuilu on ihan järjetöntä, vähän kuin silikonit kun sellainen muodokkuus oli aallonharjallaan..

    Tää blogi oli kyllä loistolöytö ja sun treeneistä on todella inspiroivaa lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, kiva että tykkäät :) Joo, ja kova työ kannattaa tietenkin aina jos ja kun se itsestä hyvältä tuntuu, mutta musta on älytöntä soimata itseään/toisia kehonmallista ja -tyypistä. Ei vaan mahdu päähän. Itellä homma on päivastoin kuin sulla ja oon sen melkein 20 cm sua lyhyempi... Inhosin aikanaan mun kropan mallia mutta sitten pikkuhiljaa tajusin, että se on kuitenkin mun kroppa ja kerranhan täällä vaan eletään, joten miksen vois oppia tykkäämään siitä. Musta on vaan hassua, että samat ihmiset jotka aikaisemmin laihdutti hullun lailla kitukuureilla, treenaa nyt hullun lailla lihastenkuvat silmissä kiiluen. Hieno homma niin kauan kuin pääkoppa on oikeesti menossa mukana ja oma fiilis paranee sen treenin myötä.

      Tsemppiä sulle treeneihin ja olet varmasti upea ilmestys!!

      Poista

Jätä viesti <3